Pihasuunnitteluprojekti, mitä pitää tietää ensin…

10 vuotta on kulunut siitä, kun aloitin ”itsenäisenä” pihasuunnittelijana. Heti alkuvaiheessa yllätti se, miten paljon pihasuunnittelmaa kaipaavia asiakkaita on !!
Ja hienointa on se, että kaikki asiakkaat ovat erilaisia, vaikka toiveet usein kulkevatkin valtavirran trendien mukana…innolla odotan miten vaikuttaa valkoisen ja pelkistetyn väistyminen värien tieltä.
Ehkä mun tilkkutäkkikiveykset saisivat vihdoin kannatusta 🙂

Olen oppinut paljon 10 vuoden aikana, paljon on muuttunut ”kädenjäljessäni” (pitäisi olla huolissaan, jos ei olisi…) ja siinä, etten vaan toteuta taiteellistanäkemystäni.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on kiviportaat.jpg

Vaikka niin toivoisinkin, että kaikki visuaaliset ideani innostaisivat asiakkaitani toteuttamaan ne pilkulleen 🙂 Mutta, tilanteet ovat erilaisia jokaisella ja koti tehdään asukkaita varten, asukkaiden ehdoilla.

Ensimmäinen luonnokseni on aina oma näkemykseni ja painotankin, että se on pohja, jonka kanssa lähdetään työskentelemään, keskustelemaan vaihtoehdoista. Pyrin perustelemaan ratkaisuni liittyen visuaalisuuteen, toiminnallisuuteen, kustannuksiin jne. Jos siihen saan mahdollisuuden.
Tästä päästään ensimmäiseen aiheeseen: korostan yhteistyötä…toivon suunnitteluvaiheessa mielipiteitä, kommentointeja ja vastaavasti myös hetken ajatusta uusille ideoille (vaikka itse tietäisit tarkkaan, mitä haluat) Sekä, jo pihasuunnitelman tilausvaiheessa mietintää: ehdinkö/haluanko keskittyä tähän projektiin vai toivonko valmista tuotetta? Ratkaisu tietty löytyy kaikkiin vaihtoehtoihin:
pikaluonnos, pihasuunnittelma, moodboard, neuvontakäynti… vapaat kädet/avaimet käteen pihan toteutus kokonaisuudessaan.

Pitää vaan tietää, mitä itse haluaa ja mitkä ovat omat rajoitukset(=budjetti, tila) ja mahdollisuudet. Ja usein suunnittelija pyydetään paikalle, koska ei itse tiedetä, mitä haluataan. Se on todella OK. Ei tarvitse tietääkään lähtöpisteessä. Otetaan aikaa ja mietitään vaihtoehtoja, budjettia, aikatauluja… Luonnostelua. Pihasuunnittelu voi kestää parikin kasvukautta, silloin täytyy vaan muistaa kärsivällisyys. Vähitellen asia muotoutuu ja on OK sanoa, että tämä ei ole mun juttu tai nyt loppuu rahat jos tätä aletaan toteuttaan 🙂 Ja edelleen on tärkeintä pitää keskustelua yllä! Kivan idean voi laittaa keskellä yötäkin sähköpostilla, onnistuisko tämä takapihan tilanjakajaksi? Vaikka olisi helmikuu ja piha ei päällimmäisenä mielessä. Suurin osa asiakkaista kuuluu tähän ryhmään. Ei odoteta jonkun muun tekevän kaikkea.
Haluankin enemmän kokea itseni opastajaksi.
Osa asiakkaista toivoo valmista pikaratkaisua, silloin jää persoonallisuus taka-alalle ja muut tekijät määräävät lopputuloksen. Tärkeintä on tässäkin vaihtoehdossa se, että asiakas on tietoinen tilanteesta eikä toivo tai odotakaan pihaltaan kuin vähän vihreää ja siistiä näkymää naapurin tai esim. tuleville kodinostajille.

Budjetista puhuminen on suomalaisille vaikeaa, uuden talon rakentajilla on usein budjetti miinuksella jo ennen kylpyhuoneen saumausta 🙂 Silloin päädytään välillä hätäratkaisuihin,
jotka eivät välttämättä ole edullisempia, kun asioita tehdään sitten useita kertoja. Jos selkeästi pyydetään yksinkertaista edullisesti totetettavaa suunnitelmaa, edetään niillä toiveilla. Se kannattaa muistaa ja kuunnella suunnittelijaa siinä vaiheessa, kun ensimmäinen luonnos ei näytä Huvila&huussi toteutukselta kylpytynnyreineen ja 1000 neliön kuntta-alueineen.
Suunnittelu siis voidaan aloittaa budjettinäkökulmasta tai jopa huolettomasti: mitä tällä rahalla saa? – toteutuksen suunnittelulla. Muistuttaisin, että uuteen omakotitalon pihaan menee kuitenkin aina tuhansia euroja. Yleisesti käytetty esimerkki on, että valmiin pihan toteutukseen menee 10% talon rakentamiseen kuluneesta summasta, jos materiaalien taso vastaa rakennuksen tasoa.
Talousasioista on siis hyvä tietää, onko käytössäsi selkeä budjetti: tämän verran saa piha maksaa vai kuinka paljon olen valmis sijoittamaan pihaan nyt ja esim. seuraavan 5 vuoden kuluessa. Suunnitelma mietitään silloin toteutusjärjestys sekä materiaalien ajattomuus silmällä pitäen.

Uudisrakentajat ovat tiedostaneet, että pihasuunnittelu kannattaa aloittaa mahd. aikaisessa vaiheessa rakentamista, säästyy kustannuksia. Kyllä, mutta harvemmin on hyötyä jos käydään kartoittamassa umpimetsässä tulevaa rakennuspaikkaa ja puhutaan pioneista, kun talon koosta, sijainnista tai edes mallista ei ole käsitystä. Itse suosittelen projektin aloittamista muutamia viikkoja ennen perustusten aloittamista. Piha on silloin mitattavissa, ja rakennusten paikat tiedossa. Silloin voi vielä vaikuttaa siirrettäviin kiviin, maamassoihin, säästettäviin puihin yms.
Yleensä on puhe myös tarvittavista lähtötiedoista pihan suunnittelun alkuvaiheessa, pitäisi olla asemakaavakuva tai tonttikartta, budjetti, maalajit, ilmansuunnat, määräykset ja talon tiedot. Sanoisin, että ne ovat projektia suuresti helpottavia työkaluja ja raja-arvoja. Mitä oikeesti pitää tietää on se, mihin näet pihaa käytettävän tulevaisuudessa? Miten, pihan toivotaan olevan mukana arjessa ja rentoutumisessa. Kenelle piha tehdään? Itselle käyttöön vai muille ihailtavaksi (sekin voi olla näkemys ja oikea syy).
Ota suunnittelija vastaan avoimin mielein, vaikka olisit jo oman suunnitelman piirtänytkin pohjaksi ja tietäisit, mitä haluat. Silmää miellyttäviä vaihtoehtojakin voi löytyä ja saat uutta mietittävää.
Älä murehdi budjetista, on hyvä unelmoida. Piha ei ole kuitenkaan oikeesti heti valmis. Ehdit kyllä.
Parasta ovat asiakkaat, jotka ottavat suunnitelmapaperin vastaan aarrekarttana…’mitä kaikkea täällä onkaan, voikun pääsisi jo aloittamaan ja kaivamaan!’

Kiitos kaikille erilaisille asiakkailleni 10:stä vuodesta ja erityisesti teille, jotka otatte uudelleen yhteyttä uusien projektien merkeissä vuosi toisensa jälkeen. Kesämökki, etupiha, takapiha, uusi istutusalue mökille.
Kiitos jo kaikille tuleville yhteistyöstä ja taas uuden oppimisesta ja joskus myös tämän taiteilijasielun maanpinnalle palauttamisesta 🙂 Toivoisin kaikenlaista palautetta avoimesti.

www.kevat.net

Pihan talvi – väripaletissa vain valkoinen ja harmaa??

Pihaa suunniteltaessa pyritään luomaan viihtyisä ja moniulotteinen (tietenkin helppohoitoinenkin!) kokonaisuus. Eli, ei saman korkuisia ja mallisia kasveja tasaisin välein istutettuna tasaiselle tontille. Tottakai, tämäkin on makuasia ja muotopuutarhat ovat asia erikseen, vaikka niissähän pyritään tuomaan kolmiulotteisuutta erityisesti esille.
No kuitenkin…Talvella pihan muoto ja rakenne tulevat esiin paremmin, joten pihaa voisi tarkastella siltä kannalta, saisiko korkeuseroilla, rakenteilla, havukasveilla ja puilla pihasta kolmiulotteisemman ja vaihtelevamman? Sekä talvi- että kesämaisemaan. Tasainen lumipeitteinen piha ei juurikaan hurmaa maisemallaan 🙂
Matala muurikivipengerrys pihan yhteen osaan, sekä säleiköt, pergolat ja muut rakenteet tuovat vaihtelua. Erityisesti vanhempaan puutalopihaan sopisi pieni kukkula, johon voisi istuttaa pienehköjä puita, joiden suojaan penkki. Tai kesällä riippumatto. Puut vois valaista kohdevaloilla alhaaltapäin.
Talven pimeydessä huomaa muutenkin, tarvitaanko lisää valaistusta, sekä kiinteitä valaisimia, että valosarjoja ja niitä varten kasvillisuutta?

Usein talvella ei ikkunasta tosiaan näy kuin valkoista ja harmaata, pahimmassa tapauksessa vain harmaata ja mätäneviä lehtiä. Pimeää.
Perustamalla istutusalue keskeiselle, ikkunasta näkyvälle paikalle saadaan katseltavaa myös talvikuukausille, kun kasvillisuus on mietitty myös talven kannalta:

Kaarna… eli kun lehdet syksyllä putoaa jää pihassa pääosaan hallitsevaksi pihapuiden runko. Tätäkin voi kuitenkin hyödyntää kasvivalinnoilla. Jos pihassa on tilaa männylle, sen runko näyttää lämpimältä talvimaisemassa, myös koivun runko tuo vaihtelua ja sopii meillä melkein aina maisemaan.
Pienempiä ”värikäs” runkoisia ja versoisia kasveja menestyy Suomessa esim. tuohituomi, kanukat.

Joissakin kultakuusissa uusien versojen keltaisuus säilyy talveen asti. Samoin katajalla, tuijalla ja männyllä on keltaversoinen ”kultamuoto”.

Marjat säilyvät puissa ja pensaissa pitkään, varsinkin jos syksy ei ole märkä ja sateinen. Lumimarjapensas on myrkyllinen, eli sitä ei kannata istuttaa lasten leikkipaikan läheisyyteen. Pihlajat, aronia, ruusunkiulukat, rungollinen orapihlaja tai tuomipihlaja, näyttävät kaikki koristeellisilta ensilumen sataessa ja kuuran kimalluksessa.

Suomessa ei talvella voi ihaillaan minkäänlaista kukkaloistoa (ulkona :D), mutta kuura ja lumi tuovat kauneutta pihaan muuttamalla kuivuneet kukinnot ja koristeheinät hohtaviksi. Nauhukset, jaloangervot, asterit, tähtiputket kaikki pysyvät melko hyvin pystyssä ja näyttävät koristeellisilta pakkasessa. Lisäksi kasvien ja puiden siemenkodat.
Mielestäni jokaisessa kasviryhmässä pitää olla ainakin yhtä havulajiketta 🙂 Mielellään pari eri korkuista tai sävyistä. Talvella huomaat myös tarvitaanko jonhonkin ympärivuotista näkösuojaa esim. tuijaryhmästä tai marjakuusiaidasta. Havujen lisäksi muita talvivihreitä ovat alppiruusut, puksipuu ja mahonia, jotka kuitenkin tarvitsevat keväällä suojauksen.
Ja kannattaa tosiaan muistaa, etteivät talvivihreät ole pelkästään vihreitä, vaan niitä löytyy monen erisävyistä lajiketta, joista saa mielenkiintoisia ryhmiä. Valaisu aina vaan lisää näyttävyyttä, vaikka pelkillä lyhdyillä.

Kasvillisuuden lisäksi kannattaa tietenkin pohtia myös käytännöllisyyttä ympäri vuoden.
Onko piha missään käytössä talvella? Kannattaisiko rakentaa nuotiopaikka tai grillikatos ”talviretkeilyä” ajatellen? Ja niille helposti puhdistettavat kulkuväylät. Tulisiko lasitetulla terassin osalla oleskeltua talvellakin?
Miten kulkuväylien lumityöt? Kannattaisiko vaihtaa sepelin tilalle kiveys seuraavana kesänä, ettei kiviä olisi nurmikolla lumitöiden jäljiltä. Liuskekivien tökkiminen kolattaessa hermostuttaa. Eniten lumitöitä vaativat kulkuväylät kannatta latoa sileämmällä betonikivellä, sopii kyllä myös liuskekiven lisäksi.
Jyrkässä pihassa sisäänkäynnissä kannattaa harkita, luiskatun väylän liukkautta ajatellen askelmia tai jopa lämmitystä(sulatusta) kiveyksen alle! Tarvitaanko lisää tilaa lumien kasaukselle?

 

Tässä muutamia ajatuksia, jos muillakin alkaa viherrakennuspeukalo jo kutiaan XD

Pihasuunnittelu uuden tai vanhan pihan avuksi

Vitis – viiniköynnös

Vahingossa katsoin hetken erästä piharakentamisaiheista ohjelmaa tv:stä 🙂 Muistaakseni suunnittelija siinä totesi, etteivät istuttaneet viiniköynnöstä pergolakatokseen kasvamaan, koska se ei menesty Suomessa. Toteaisin tähän, että menestyy kyllä, vielä täällä III-vyöhykkeelläkin. Satoa se on alkanut tuottaa viime vuonna, kun löysin parin vuoden siirtelyn jälkeen suotuisan paikan saunarakennuksen länsiseinustalla säleikössä. Tarkoitus on nyt rakentaa myös pergola, johon köynnös ohjataan kasvamaan,
koska säleikkö ei enää kauaa jaksa yksin kannatella rehevän viiniköynnöksen painoa. Tänä vuonna on raakileita PALJON, mutta pelkäänpä, ettei tämän kesän/syksyn lämpö riitä niiden kypsyttämiseen. Olen yrittänyt parantaa tilannetta pakkasharson avulla 🙂
Viime vuonna pienen pieniä terttuja oli 3 kpl.

Nyt voisi sitten joku kommentoida, että menestyyhän viini, mutta
vaatii hirveesti hoitoa ja huolenpitoa. Ei onnistu, ellei ole ”viherpeukaloa” aikaa ja keskittymistä… Viiniköynnökseni on saanut kasvaa rauhassa, juuret olen rajannut istutusvaiheessa ”pohjattomalla” ruukulla, jotta kasvavat syvälle maahan eikä kasvillisuus ympärillä vie viiniltä vettä ja ravinteita. Leikkasin kahtena ensimmäisenä vuonna ohjeen mukaan (Leikkausohje alempana…) mikä oli suhteellisen helppoa kun versoja oli vain 3 kpl, sen jälkeen viini on rehevöitynyt rauhassa:)

Kuten useiden huonekasvienkin hoidossa soveltaisin samaa ohjetta: liika huolenpito eli liika kastelu, leikkely yms. saattaa ennemmin saada kasvin voimaan huonosti kuin se, että antaa sille tilaa ja rauhaa kasvaa.
Kokeile ”haastavaa” viiniköynnöstä, saatat huomata olevasi huippupuutarhuri joka saa viinin tuottamaan satoa (mutta muista etteivät näytä samalta kotipuutarhassa, kuin hedelmätiskillä kaupassa :D) Kun onnistut voit kokeilla muutakin eikä tarvitse pihaa suunnitella vain pensasaidan ja nurmikon avulla vihreäksi… koska ei ole ”viherpeukaloa” (en kyllä edes tykkää tuosta peukalo -termistä :D)
Istuta viiniköynnös lämpimään aurinkoiseen, suojaisaan paikkaan, jossa kuitenkin riittää maaperässä kosteutta. Sen verran kannattaa nyppiä, että juurialue pysyisi suhteellisen puhtaana rikkaruohoista ja nurmiheinästä. Rajaus ja kateaine on hyvä keino!!
Viiniä voi kasvattaa myös kasvihuoneessa, mutta silloin kannattaa taimi istuttaa niin, että sen juuret kasvavat syvällä maassa kasvihuoneen ulkopuolella ja köynnös itsessään ”ryömii” jostain kulmasta kasvihuoneeen sisäpuolelle. Valitettavasti en löytänyt enää kuvaa näkemästäni kasvihuoneesta, jossa oli kausi-istutuksia ja tomaatteja erilaisissa ruukuissa, pieni kahvipöytä -ryhmä, muutama valoköynnös tunnelmana ja koko katon  täyttävä viiniköynnös.
Ehkä sato/hedelmät olisivat suurempia, jos keskittyisin hoitoleikkuisiin ja lannoituksiin yms. Mutta varmasti menestyy viiniköynnös pihan
vehreyttäjänä!! Toisaalta käyn aina ihailemassa ja hipelöimässä lempikasvejani, mahtaako se vaikuttaa asiaan?
Oman pihani viini on alunperin latvialainen lajike ’Zilga’.

Viininkasvattajan tietolaari

Pihasuunnittelu uuden tai vanhan pihan avuksi