Pihasuunnitteluprojekti, mitä pitää tietää ensin…

10 vuotta on kulunut siitä, kun aloitin ”itsenäisenä” pihasuunnittelijana. Heti alkuvaiheessa yllätti se, miten paljon pihasuunnittelmaa kaipaavia asiakkaita on !!
Ja hienointa on se, että kaikki asiakkaat ovat erilaisia, vaikka toiveet usein kulkevatkin valtavirran trendien mukana…innolla odotan miten vaikuttaa valkoisen ja pelkistetyn väistyminen värien tieltä.
Ehkä mun tilkkutäkkikiveykset saisivat vihdoin kannatusta 🙂

Olen oppinut paljon 10 vuoden aikana, paljon on muuttunut ”kädenjäljessäni” (pitäisi olla huolissaan, jos ei olisi…) ja siinä, etten vaan toteuta taiteellistanäkemystäni.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on kiviportaat.jpg

Vaikka niin toivoisinkin, että kaikki visuaaliset ideani innostaisivat asiakkaitani toteuttamaan ne pilkulleen 🙂 Mutta, tilanteet ovat erilaisia jokaisella ja koti tehdään asukkaita varten, asukkaiden ehdoilla.

Ensimmäinen luonnokseni on aina oma näkemykseni ja painotankin, että se on pohja, jonka kanssa lähdetään työskentelemään, keskustelemaan vaihtoehdoista. Pyrin perustelemaan ratkaisuni liittyen visuaalisuuteen, toiminnallisuuteen, kustannuksiin jne. Jos siihen saan mahdollisuuden.
Tästä päästään ensimmäiseen aiheeseen: korostan yhteistyötä…toivon suunnitteluvaiheessa mielipiteitä, kommentointeja ja vastaavasti myös hetken ajatusta uusille ideoille (vaikka itse tietäisit tarkkaan, mitä haluat) Sekä, jo pihasuunnitelman tilausvaiheessa mietintää: ehdinkö/haluanko keskittyä tähän projektiin vai toivonko valmista tuotetta? Ratkaisu tietty löytyy kaikkiin vaihtoehtoihin:
pikaluonnos, pihasuunnittelma, moodboard, neuvontakäynti… vapaat kädet/avaimet käteen pihan toteutus kokonaisuudessaan.

Pitää vaan tietää, mitä itse haluaa ja mitkä ovat omat rajoitukset(=budjetti, tila) ja mahdollisuudet. Ja usein suunnittelija pyydetään paikalle, koska ei itse tiedetä, mitä haluataan. Se on todella OK. Ei tarvitse tietääkään lähtöpisteessä. Otetaan aikaa ja mietitään vaihtoehtoja, budjettia, aikatauluja… Luonnostelua. Pihasuunnittelu voi kestää parikin kasvukautta, silloin täytyy vaan muistaa kärsivällisyys. Vähitellen asia muotoutuu ja on OK sanoa, että tämä ei ole mun juttu tai nyt loppuu rahat jos tätä aletaan toteuttaan 🙂 Ja edelleen on tärkeintä pitää keskustelua yllä! Kivan idean voi laittaa keskellä yötäkin sähköpostilla, onnistuisko tämä takapihan tilanjakajaksi? Vaikka olisi helmikuu ja piha ei päällimmäisenä mielessä. Suurin osa asiakkaista kuuluu tähän ryhmään. Ei odoteta jonkun muun tekevän kaikkea.
Haluankin enemmän kokea itseni opastajaksi.
Osa asiakkaista toivoo valmista pikaratkaisua, silloin jää persoonallisuus taka-alalle ja muut tekijät määräävät lopputuloksen. Tärkeintä on tässäkin vaihtoehdossa se, että asiakas on tietoinen tilanteesta eikä toivo tai odotakaan pihaltaan kuin vähän vihreää ja siistiä näkymää naapurin tai esim. tuleville kodinostajille.

Budjetista puhuminen on suomalaisille vaikeaa, uuden talon rakentajilla on usein budjetti miinuksella jo ennen kylpyhuoneen saumausta 🙂 Silloin päädytään välillä hätäratkaisuihin,
jotka eivät välttämättä ole edullisempia, kun asioita tehdään sitten useita kertoja. Jos selkeästi pyydetään yksinkertaista edullisesti totetettavaa suunnitelmaa, edetään niillä toiveilla. Se kannattaa muistaa ja kuunnella suunnittelijaa siinä vaiheessa, kun ensimmäinen luonnos ei näytä Huvila&huussi toteutukselta kylpytynnyreineen ja 1000 neliön kuntta-alueineen.
Suunnittelu siis voidaan aloittaa budjettinäkökulmasta tai jopa huolettomasti: mitä tällä rahalla saa? – toteutuksen suunnittelulla. Muistuttaisin, että uuteen omakotitalon pihaan menee kuitenkin aina tuhansia euroja. Yleisesti käytetty esimerkki on, että valmiin pihan toteutukseen menee 10% talon rakentamiseen kuluneesta summasta, jos materiaalien taso vastaa rakennuksen tasoa.
Talousasioista on siis hyvä tietää, onko käytössäsi selkeä budjetti: tämän verran saa piha maksaa vai kuinka paljon olen valmis sijoittamaan pihaan nyt ja esim. seuraavan 5 vuoden kuluessa. Suunnitelma mietitään silloin toteutusjärjestys sekä materiaalien ajattomuus silmällä pitäen.

Uudisrakentajat ovat tiedostaneet, että pihasuunnittelu kannattaa aloittaa mahd. aikaisessa vaiheessa rakentamista, säästyy kustannuksia. Kyllä, mutta harvemmin on hyötyä jos käydään kartoittamassa umpimetsässä tulevaa rakennuspaikkaa ja puhutaan pioneista, kun talon koosta, sijainnista tai edes mallista ei ole käsitystä. Itse suosittelen projektin aloittamista muutamia viikkoja ennen perustusten aloittamista. Piha on silloin mitattavissa, ja rakennusten paikat tiedossa. Silloin voi vielä vaikuttaa siirrettäviin kiviin, maamassoihin, säästettäviin puihin yms.
Yleensä on puhe myös tarvittavista lähtötiedoista pihan suunnittelun alkuvaiheessa, pitäisi olla asemakaavakuva tai tonttikartta, budjetti, maalajit, ilmansuunnat, määräykset ja talon tiedot. Sanoisin, että ne ovat projektia suuresti helpottavia työkaluja ja raja-arvoja. Mitä oikeesti pitää tietää on se, mihin näet pihaa käytettävän tulevaisuudessa? Miten, pihan toivotaan olevan mukana arjessa ja rentoutumisessa. Kenelle piha tehdään? Itselle käyttöön vai muille ihailtavaksi (sekin voi olla näkemys ja oikea syy).
Ota suunnittelija vastaan avoimin mielein, vaikka olisit jo oman suunnitelman piirtänytkin pohjaksi ja tietäisit, mitä haluat. Silmää miellyttäviä vaihtoehtojakin voi löytyä ja saat uutta mietittävää.
Älä murehdi budjetista, on hyvä unelmoida. Piha ei ole kuitenkaan oikeesti heti valmis. Ehdit kyllä.
Parasta ovat asiakkaat, jotka ottavat suunnitelmapaperin vastaan aarrekarttana…’mitä kaikkea täällä onkaan, voikun pääsisi jo aloittamaan ja kaivamaan!’

Kiitos kaikille erilaisille asiakkailleni 10:stä vuodesta ja erityisesti teille, jotka otatte uudelleen yhteyttä uusien projektien merkeissä vuosi toisensa jälkeen. Kesämökki, etupiha, takapiha, uusi istutusalue mökille.
Kiitos jo kaikille tuleville yhteistyöstä ja taas uuden oppimisesta ja joskus myös tämän taiteilijasielun maanpinnalle palauttamisesta 🙂 Toivoisin kaikenlaista palautetta avoimesti.

www.kevat.net

Pihan talvi – väripaletissa vain valkoinen ja harmaa??

Pihaa suunniteltaessa pyritään luomaan viihtyisä ja moniulotteinen (tietenkin helppohoitoinenkin!) kokonaisuus. Eli, ei saman korkuisia ja mallisia kasveja tasaisin välein istutettuna tasaiselle tontille. Tottakai, tämäkin on makuasia ja muotopuutarhat ovat asia erikseen, vaikka niissähän pyritään tuomaan kolmiulotteisuutta erityisesti esille.
No kuitenkin…Talvella pihan muoto ja rakenne tulevat esiin paremmin, joten pihaa voisi tarkastella siltä kannalta, saisiko korkeuseroilla, rakenteilla, havukasveilla ja puilla pihasta kolmiulotteisemman ja vaihtelevamman? Sekä talvi- että kesämaisemaan. Tasainen lumipeitteinen piha ei juurikaan hurmaa maisemallaan 🙂
Matala muurikivipengerrys pihan yhteen osaan, sekä säleiköt, pergolat ja muut rakenteet tuovat vaihtelua. Erityisesti vanhempaan puutalopihaan sopisi pieni kukkula, johon voisi istuttaa pienehköjä puita, joiden suojaan penkki. Tai kesällä riippumatto. Puut vois valaista kohdevaloilla alhaaltapäin.
Talven pimeydessä huomaa muutenkin, tarvitaanko lisää valaistusta, sekä kiinteitä valaisimia, että valosarjoja ja niitä varten kasvillisuutta?

Usein talvella ei ikkunasta tosiaan näy kuin valkoista ja harmaata, pahimmassa tapauksessa vain harmaata ja mätäneviä lehtiä. Pimeää.
Perustamalla istutusalue keskeiselle, ikkunasta näkyvälle paikalle saadaan katseltavaa myös talvikuukausille, kun kasvillisuus on mietitty myös talven kannalta:

Kaarna… eli kun lehdet syksyllä putoaa jää pihassa pääosaan hallitsevaksi pihapuiden runko. Tätäkin voi kuitenkin hyödyntää kasvivalinnoilla. Jos pihassa on tilaa männylle, sen runko näyttää lämpimältä talvimaisemassa, myös koivun runko tuo vaihtelua ja sopii meillä melkein aina maisemaan.
Pienempiä ”värikäs” runkoisia ja versoisia kasveja menestyy Suomessa esim. tuohituomi, kanukat.

Joissakin kultakuusissa uusien versojen keltaisuus säilyy talveen asti. Samoin katajalla, tuijalla ja männyllä on keltaversoinen ”kultamuoto”.

Marjat säilyvät puissa ja pensaissa pitkään, varsinkin jos syksy ei ole märkä ja sateinen. Lumimarjapensas on myrkyllinen, eli sitä ei kannata istuttaa lasten leikkipaikan läheisyyteen. Pihlajat, aronia, ruusunkiulukat, rungollinen orapihlaja tai tuomipihlaja, näyttävät kaikki koristeellisilta ensilumen sataessa ja kuuran kimalluksessa.

Suomessa ei talvella voi ihaillaan minkäänlaista kukkaloistoa (ulkona :D), mutta kuura ja lumi tuovat kauneutta pihaan muuttamalla kuivuneet kukinnot ja koristeheinät hohtaviksi. Nauhukset, jaloangervot, asterit, tähtiputket kaikki pysyvät melko hyvin pystyssä ja näyttävät koristeellisilta pakkasessa. Lisäksi kasvien ja puiden siemenkodat.
Mielestäni jokaisessa kasviryhmässä pitää olla ainakin yhtä havulajiketta 🙂 Mielellään pari eri korkuista tai sävyistä. Talvella huomaat myös tarvitaanko jonhonkin ympärivuotista näkösuojaa esim. tuijaryhmästä tai marjakuusiaidasta. Havujen lisäksi muita talvivihreitä ovat alppiruusut, puksipuu ja mahonia, jotka kuitenkin tarvitsevat keväällä suojauksen.
Ja kannattaa tosiaan muistaa, etteivät talvivihreät ole pelkästään vihreitä, vaan niitä löytyy monen erisävyistä lajiketta, joista saa mielenkiintoisia ryhmiä. Valaisu aina vaan lisää näyttävyyttä, vaikka pelkillä lyhdyillä.

Kasvillisuuden lisäksi kannattaa tietenkin pohtia myös käytännöllisyyttä ympäri vuoden.
Onko piha missään käytössä talvella? Kannattaisiko rakentaa nuotiopaikka tai grillikatos ”talviretkeilyä” ajatellen? Ja niille helposti puhdistettavat kulkuväylät. Tulisiko lasitetulla terassin osalla oleskeltua talvellakin?
Miten kulkuväylien lumityöt? Kannattaisiko vaihtaa sepelin tilalle kiveys seuraavana kesänä, ettei kiviä olisi nurmikolla lumitöiden jäljiltä. Liuskekivien tökkiminen kolattaessa hermostuttaa. Eniten lumitöitä vaativat kulkuväylät kannatta latoa sileämmällä betonikivellä, sopii kyllä myös liuskekiven lisäksi.
Jyrkässä pihassa sisäänkäynnissä kannattaa harkita, luiskatun väylän liukkautta ajatellen askelmia tai jopa lämmitystä(sulatusta) kiveyksen alle! Tarvitaanko lisää tilaa lumien kasaukselle?

 

Tässä muutamia ajatuksia, jos muillakin alkaa viherrakennuspeukalo jo kutiaan XD

Pihasuunnittelu uuden tai vanhan pihan avuksi

Vitis – viiniköynnös

Vahingossa katsoin hetken erästä piharakentamisaiheista ohjelmaa tv:stä 🙂 Muistaakseni suunnittelija siinä totesi, etteivät istuttaneet viiniköynnöstä pergolakatokseen kasvamaan, koska se ei menesty Suomessa. Toteaisin tähän, että menestyy kyllä, vielä täällä III-vyöhykkeelläkin. Satoa se on alkanut tuottaa viime vuonna, kun löysin parin vuoden siirtelyn jälkeen suotuisan paikan saunarakennuksen länsiseinustalla säleikössä. Tarkoitus on nyt rakentaa myös pergola, johon köynnös ohjataan kasvamaan,
koska säleikkö ei enää kauaa jaksa yksin kannatella rehevän viiniköynnöksen painoa. Tänä vuonna on raakileita PALJON, mutta pelkäänpä, ettei tämän kesän/syksyn lämpö riitä niiden kypsyttämiseen. Olen yrittänyt parantaa tilannetta pakkasharson avulla 🙂
Viime vuonna pienen pieniä terttuja oli 3 kpl.

Nyt voisi sitten joku kommentoida, että menestyyhän viini, mutta
vaatii hirveesti hoitoa ja huolenpitoa. Ei onnistu, ellei ole ”viherpeukaloa” aikaa ja keskittymistä… Viiniköynnökseni on saanut kasvaa rauhassa, juuret olen rajannut istutusvaiheessa ”pohjattomalla” ruukulla, jotta kasvavat syvälle maahan eikä kasvillisuus ympärillä vie viiniltä vettä ja ravinteita. Leikkasin kahtena ensimmäisenä vuonna ohjeen mukaan (Leikkausohje alempana…) mikä oli suhteellisen helppoa kun versoja oli vain 3 kpl, sen jälkeen viini on rehevöitynyt rauhassa:)

Kuten useiden huonekasvienkin hoidossa soveltaisin samaa ohjetta: liika huolenpito eli liika kastelu, leikkely yms. saattaa ennemmin saada kasvin voimaan huonosti kuin se, että antaa sille tilaa ja rauhaa kasvaa.
Kokeile ”haastavaa” viiniköynnöstä, saatat huomata olevasi huippupuutarhuri joka saa viinin tuottamaan satoa (mutta muista etteivät näytä samalta kotipuutarhassa, kuin hedelmätiskillä kaupassa :D) Kun onnistut voit kokeilla muutakin eikä tarvitse pihaa suunnitella vain pensasaidan ja nurmikon avulla vihreäksi… koska ei ole ”viherpeukaloa” (en kyllä edes tykkää tuosta peukalo -termistä :D)
Istuta viiniköynnös lämpimään aurinkoiseen, suojaisaan paikkaan, jossa kuitenkin riittää maaperässä kosteutta. Sen verran kannattaa nyppiä, että juurialue pysyisi suhteellisen puhtaana rikkaruohoista ja nurmiheinästä. Rajaus ja kateaine on hyvä keino!!
Viiniä voi kasvattaa myös kasvihuoneessa, mutta silloin kannattaa taimi istuttaa niin, että sen juuret kasvavat syvällä maassa kasvihuoneen ulkopuolella ja köynnös itsessään ”ryömii” jostain kulmasta kasvihuoneeen sisäpuolelle. Valitettavasti en löytänyt enää kuvaa näkemästäni kasvihuoneesta, jossa oli kausi-istutuksia ja tomaatteja erilaisissa ruukuissa, pieni kahvipöytä -ryhmä, muutama valoköynnös tunnelmana ja koko katon  täyttävä viiniköynnös.
Ehkä sato/hedelmät olisivat suurempia, jos keskittyisin hoitoleikkuisiin ja lannoituksiin yms. Mutta varmasti menestyy viiniköynnös pihan
vehreyttäjänä!! Toisaalta käyn aina ihailemassa ja hipelöimässä lempikasvejani, mahtaako se vaikuttaa asiaan?
Oman pihani viini on alunperin latvialainen lajike ’Zilga’.

Viininkasvattajan tietolaari

Pihasuunnittelu uuden tai vanhan pihan avuksi

 

Mikä talvisuojaus?

Instagram

Ajattelin kirjoittaa aiheesta laajemminkin, kun asiasta kysyttiin. Vaikka lähipäivien ennusteessa ei kovia pakkasia olekaan luvattu… Talvisuojaus on tarkoitus tehdä syksyllä, kun maan pinta alkaa jäätyä. Nyt jos lunta ei sada ja luvataan reilusti pakkasta, suosittelisin kuitenkin suojaamaan kasveja.

Useimmat muistavat huolehtia hedelmäpuiden runkojen suojaamisesta rusakoilta, mutta talvella voi tuhojaan tehdä myös kylmä ilma. Erityisesti nyt, kun ainakin etelämmässä on lumen antama suoja olematon.

Vähäluminen viime talvi koetteli kasveja lumettomalla pakkasjaksolla ja keväällä uusittiin urakalla taimia kun vahinkojen laajuus selvisi. Monet kestäviksi luokitellut ns. perinnekasvitkin paleltuivat kokonaan.

Kasvien talvesta selviytymistä voidaan kuitenkin helposti parantaa, yksinkertaisilla toimenpiteillä. Erityisesti nuorten puiden ja pensaiden sekä arkojen lajien suojaaminen on kannattavaa. Havujen uudet kasvut ja alppiruusujen nuput ovat paleltumisvaarassa. Kaikki www.kevat.net pihasuunnittelu kivikkokasvitmenestymisvyöhykkeidensä äärirajoille istutetut kasvit kannattaa suojata. Viime talvena paleltui myös vartettuja pikkupuita: hortensia, syreeni.

Arimpia perennoja ovat esim. syysleimut, liljat, särkynytsydän, pioni ja keijunkukka. Lumettomina talvina maanpeite- ja kivikko kasvit, esim. sammalleimu, mahonia ja kevätakaihonkukka saavat helposti talvivaurioita.

Tavallisesti Suomessa kestäviksi luokitellut perennat eivät kaipaa suojausta. Mutta, kuten sanottua lumettomina talvina paras talvisuoja, eli lumi puuttuu. Lumen kertymistä voi perennojen päälle edesauttaa havuilla.

www.kevat.net pihasuunnittelu koristeheinätPakkaspeite, varjostus- tai säkkikangas suojaavat ikivihreitä kasveja kylmältä, sekä hillitsevät neulasia haihduttamasta kevätauringon paahteessa. Peite suojaa myös kukkanuppuja paleltumasta.

Pakkaspeitto ei saa olla liian tiiviisti pakattu kasvin ympärille. Se voi ulottua myös kasvin juuristoalueen suojaksi maahan asti. Tai suojata vain kasvin tyven. Hallaharso ei kuitenkaan sovellu varjostamiseen, koska se läpäisee valoa.

Myös ilmavan talvisuojaturpeen tai kuorikatteen lisääminen juurialueelle ja tyvelle antaa hyvän suojan aremmille kasveille. Talvisuojaa levitetään noin 20 cm:n kerros, jonka voi vielä peittää havuilla. Vielä varmemman talvisuojan saa, kun kasvin päälle levitetään myös pakkaspeitto.

Peite ja talvisuojaturve pitää muistaa poistaa keväällä.Märkä lämpiävä kateaine altistaa nimittäin kasvuston homeelle ja hidastaa maan sulamista sen alla.

Pihasuunnittelun hinnat

 

 

Pensaiden ja puiden leikkuu talvella ja alkukeväällä…

Eniten työllistävä toimenpide, eli omenapuiden leikkuu on jo käsitelty aiemmissa kirjoituksissani.
Nyt ajattelin kirjata ylös, mitä muita puuvartisten puiden leikkuuhoitoleikkuita voisi tehdä talvella (jos tarkenee!) tai heti alkukeväällä, kun mahdollista.. Varhaiskevät on parasta aikaa hoitoleikkauksille, ennen lehtiä versot erottuvat hyvin sekä kasvien nestevirtaus on vähäistä (lukuunottamatta muutamia lajeja).

Helmi-maaliskuussa voidaan aloittaa pihan hoitotyöt, omenapuiden leikkuun lisäksi, leikkaamalla koristepensaita. Jos pihasta löytyy jasmikkeita, tuhkapensas tai syreeni, voi ne lumitilanteen mukaan leikata talvella. Käytetään siis harvennusleikkaus -teknikkaa, jolloin pensaan tyvialueeseen pitäisi päästä käsiksi.
omenapuun leikkausPuista voi maaliskuun alkuun asti leikata tuomia, luumuja ja kirsikoita sekä vaahteraa. Mutta, kannattaa muistaa, että näillä puilla leikkuutarve on yleensä hyvin vähäinen.
Vaahtera kestää leikkaamista huonosti, joten jos ei ole ihan pakko leikata vahingoittuneita/hankaavia oksia, annetaan vaahteran kasvaa omaan tilaansa ja muotoonsa.  Tämä pitää tietenkin ottaa huomioon jo pihan suunnittelu-/istutusvaiheessa. Vaahtera tarvitsee paljon tilaa! (kuva: ERITTÄIN VÄÄRIN.)väärin leikattu puu
Kevättalvella leikattujen oksien leikkuukohta ehtii umpeutua ennen mahlavuotoa, eikä ilmassa ole syysleikkauksessa riskin aiheuttavia sieni-itiöitä.

Aiemmin mainitut pensaat, kuten jasmike, kestävät tarvittaessa hyvinkin voimakasta leikkausta, mutta säilyttää kauneutensa parhaiten, kun poistetaan pensaan keskeltä vanhimpia ja korkeimpia oksia tyveä myöten.

Oksiensyreeni typistäminen ”vyötärön korkeudelta” tekee pensaan uudesta kasvusta järkyttävän näköisen, luutamaisen, eikä näin ollen ole mitenkään suositeltavaa!! Tätä kyllä valitettavasti näkee useimmiten, koska poistetaan vaan tarvittaessa pätkä oksaa, joka kasvaa esim. kulkuväylälle.

väärin leikattu pensasTarpeeksi usein toistettuna, tämä ”pikaratkaisu” pilaa koko pensaan ja se on alasleikattava. Tällöin pensaan antama näkösuoja ja kukinnan koristeellisuus menetetään muutamaksi vuodeksi…

Pihasuunnittelu

Pensaiden ja puiden leikkaus

Neuvoja puutarhan parantamiseksi

Havukasvit.

Viime kerralla havukasveista kirjoittaessani, tuli käsiteltyä tuo varjostaminen. Eli ajatuksia ja ohjeita kevättalven valolta suojaamisesta.
Myös nyt taas ajankohtainen havuaidan -leikkuu löytyy aiemmista jutuistani…
Nyt mietin suunnitelmia piirtäessäni, että voisi kirjoittaa muutaman sanan havukasvien käytöstä pihassa.
Edelleen pihasuunnitteluasiakkaista 90 % toivovat havuja pihaan. Eli, trendi ei ole muuttunut 🙂 Tuijiin on nyt onneksi jo vähän kyllästytty, eli ei enää niitä ”pallotuijat rivissä istutuksia”. Pallotuijissa ei sinänsä mitään vikaa ja modernissa pihassa ovat todella hyvä vaihtoehto, mutta olen aina suositellut samaan yhteyteen, myös jotain muuta. Jotain mistä saadaan väriä tai vaihtelevaa tekstuuria. Koristesora, kiviä, värikäslehtistä maanpeiteperennaa tai matalaa maata myötäilevää pensasta. kääpiökataja pihasuunnittelu www.kevat.net
Mutta, havukasveja lisään aina suunnitelmaan pyytämättäkin (ellei erikseen ole toivomusta, ettei yhtään), koska silloin piha ei ole talvellakaan täysin alaston.
Vaikka havupuut/pensaat olisivat paksunkin lumipeitteen koristelemia, tuovat vaihtelevaa muotoa maisemaan. Niin, ei tietenkään matalat maanpeitehavut 🙂 Mutta niidenkin muoto erottuu esim. muurin päälle istutettuna…Havukasvien vihreydellä on ympäristöä elävöittävä ja ihmisen mielialaa nostattava vaikutus!

Korkeammat havukasvit antavat näkösuojaa ja tuulensuojaa ympäri vuoden. Värikäskukkaisille koristekasveille on vihreä havukasvi loistava tausta, josta värit erottuvat. kartiovalkokuusi
Vaihtelevilla havuryhmillä voidaan pihaa jakaa eri toimintoihin tai muuten jäsennellä ja luoda syvyysvaikutelmia. Eri värisiä ja korkuisia havukasveja yhdistelemällä saadaan
mielenkiintoinen, mutta sävyltään yhtenäinen istutus, josta kasvien muodot erottuvat eikä vastassa ole vain ”vihreä seinä”. Samasta syystä kannattaa havuryhmä erottaa
nurmikosta… sorakatteella, maanpeitekasveilla, kivirajauksella. Nurmiheinät myös vievät havukasveilta vettä ja ravinteita, kuten myös rikkaruohot kasvualustassa. Juuristoalue on siis järkevin kattaa kateaineella, tai istuttaa vaatimattomia maanpeitekasveja ryhmän reunoille.
Havukasviryhmä on mielestäni luonnollisin vaihtoehto pihan reuna-alueella, jos tontti rajoittuu metsään ja halutaan sulauttaa rakennetun pihan ja luonnontilan raja. metsäinen pihaOsittain metsäistä pihaa voidaan myös täydentää ja monipuolistaa lisäämällä yksittäisiä havupensaita metsänpohjaan.

Virheitä tulee useimmiten tehtyä havukasvien istutuspaikkojen suunnittelussa ja istutuksessa, eli kasvuolosuhteet ovat kasville sopimattomat.  Helpointa on ajatella, minkälaisissa olosuhteissa saman suvun luonnonvaraiset yksilöt menestyvät…
Katajat kuivissa, aurinkoisissa paikoissa. Savimaa ei ole havukasveille sopiva kasvualusta, paitsi kuuset menestyvät. Ne kasvavat jopa ajoittain seisovassa vedessä.
siilikuusi pihasuunnittelu www.kevat.netTämä kannataa muistaa, kun istuttaa söpöjä pikku siilikuusia kuiviin kivikkoryhmiin. Tai siis ei kannata istuttaa kuivaan paahteeseen erikoismuotoisia kuusia vaan valita katajaa!

Mänty sinnittelee kallionkin päällä, mutta viihtyy parhaiten tuoreessa maaperässä. Usein kääpiövuorimänty istutetaan paahteiseen, kuivaan rinteeseen peittokasviksi, se ei ole kuitenkaan sille paras mahdollinen kasvupaikka. Männyt ovat ehdottomasti vuorimänty pihasuunnittelu www.kevat.netvalon kasveja. Vieläkin on joissain pihoissa jäljellä ’ei kovin koristeellisen’ -näköiseksi kiertyneitä vuorimäntyjä, jotka on 70-luvulla istutettu täysin varjoon, etupihalle näkösuojaksi.
Varjossa viihtyvät varmasti marjakuuset ja tuijat. Niille sopii kostea ja ravinteikas, kuohkea turvemaa. Tuijaa, erityisesti timanttituijaa voi istuttaa aurinkoonkin, mutta sillmarjakuusioin se tarvitsee varjostusta keväisin, ainakin muutaman vuoden istutuksen jälkeen.

Valo-olosuhteita on helppo arvioida, mihin kohtaan aurinko paistaa eniten…Maaperän analysointi on vähän monimutkaisempaa, mutta istutuksessa varmasti onnistuu kun kaivetaan tarpeeksi iso istutuskuoppa ja vaihdetaan kasvualustaa tarpeeksi syvältä. Kuoppaan ei saa kertyä vettä! Jos halutaan havuryhmä kovin märkään pihan kohtaan, kannattaa tehdä kohoistutus.
Tai rakentaa istutusallas esim. muurikivistä, silloin pitää kuitenkin vaihtaa märkä, routiva pohjamaa muurikivien perustuksille sopivaksi murskekerrokseksi.

Sitten se istutusetäisyys, sama virhe joka toistuu useimmiten ilman suunnitelmaa istutettaessa. Havukasveista kasvaa kauniin ja säännöllisen mallisia, kun niillä on tarpeeksi tilaa ympärillään. kuusiaita pihasuunnittelu www.kevat.netAita on tietenkin eri asia. Huomioitava on myös, että saman kasvin eri lajikkeilla saattaa olla suuriakin eroja, on siis taimikaupassa tiedettävä mitä haetaan. Ei kannata ostaa esim. eri lajiketta kuin pihasuunnittelija on kirjannut suunnitelmaan. Kanadantuja voi kasvaa yli 10 metriä korkeaksi puuksi, kun taas kartiotuija ’Holmstrup’ on lopulta noin 3 m korkea ja metrin levyinen tyylikkään säännöllinen pikkupuu. Tätä lajia käytän eniten suunnitelmissa, vaikka se onkin hidaskasvuisempi kuin aidoissa käyttökelpoinen ’Brabant’ lajike.
Erikoismalliset havukasvit kannattaa aina istuttaa yksityiskohdiksi näkyvälle paikalle, esim. valaisimen tai ison kiven yhteyteen. Sellaisin istutusetäisyyksin, että yksilöt erottuvat toisistaan.pallosinikuusi

Esimerkkejä: pystykasvuiset sinikatajat, siilikuusi, pesäkuusi, kartiovalkokuusi, kääpiöserbiankuusi, pallohopeakuusi, kääpiövuorimänty, kääpiömänty, pallotuija, kultatuija.

Yhdistele:

  • Pallohopeakuusi, kääpiökataja ’Repanda’ tai harokataja
  • ’Hillii’ marjakuusi, tuivio, pallotuija
  • Tuivio + konnantatar =helppohoitoinen yhdistelmä
  • Korallikanukka, kääpiömänty
  • Timanttituija, alppiruusu, jättipoimulehti
  • Sinilaakakataja ’Glauca’ , Juniperus communis ’Vänrikki Stål’ + isoja kiviä+ katajat valaistaan alhaalta päin…
  • Sinilaakakataja ’Glauca’ + pensashanhikki ’Marian red Robin’ (ARKA)

Instagram

Pihasuunnittelu uuden tai vanhan pihan avuksi

Pihan syystyöt. Ei kai se ole ihan välttämätöntä tehdä mitään

…mutta, sitten kevään työmäärä lisääntyy huomattavasti.

Onhan kauniit, kirpeät syystyötsyyspäivät kuitenkin ihania. Vois ottaa sellasen rennon asenteen eikä stressata siitä mitä pitää tehdä, pakko kun naapurikin puuhaa koko ajan jotain. Suosittelisin, haravoimaan edes jonkin verran ja laittamaan runkosuojat nuoriin puihin.

Pensaita voi leikata ja lepotilaisia puita. Kovin kosteassa ilmassa ”leijailee” enemmän taudinaiheuttajia, sieni-itiöitä, joten ei mielellään sahattaisi mitään suuria leikkaushaavoja. (en muutenkaan suosittele vanhoista puista leikkaamaan vahvoja oksia, paitsi ”pakon” edessä)

Leikkuutapaan ja -ajankohtaan vaikuttaa suurimmaks osaksi se kukkiiko pensas edellisvuoden versoilla vai saman kesän aikana kasvaneilla. Keväällä ja alkukesällä kukkivien pensaiden kukat kehittyvät edellisenä kesänä kasvaneisiin versoihin, eli leikataan vasta kukinnan jälkeen, esim. Norjanangervo.

Joitakin lajeja leikataan joka tapauksessa tosi maltillisesti, jos ollenkaan. Monien pensasaitakasvien kukinta on jaloangervo1vaatimaton ja aidan koriste- ja käyttöarvo perustuu tiheään ja säännölliseen kasvutapaan, joten ne voidaan leikata useita syyshortensia_vaalpunkertoja kasvukaudella.

Ne koristepensaat ja -puut joiden hoitoleikkuu olisi hyvä tehdä syksyllä/talvella, ovat esim. vaahterat, koivut ja kirsikat/luumut, jalopähkinä. Lisäksi ruusukvitteni, pähkinäpensas, onnenpensas, syreenit ja havukasvit, sekä monet köynnökset. Pensaiden kohdalla suosittelisin mahdollisimman pitkälle tekemään alasleikkuun sijasta harvennusleikkuuta.

Mustaherukat leikataan tarvittaessa heti sadonkorjuun jälkeen.

Puuvartisten kasvien oksat kannattaa tarkistaa ja poistaa vaurioituneet, haljenneet, huonokuntoiset ym. oksat jotka eivät välttämättä kestä lumen painoa → jolloin voi syntyä suurempia vauriota, oksan ratketessa…

vaahtera

pihlaja

Hoitoleikkuusta voisin kirjoitella vaikka kuinka paljon, mutta mitä muita syystoimenpiteitä kannattais tehdä… Mielestäni kannattaa ainakin:

  • kerätä pudokkaat hedelmäpuiden alta, näin torjutaan tuholaisia ja kasvitauteja (esim.muumiotauti). Siis poistamalla niiden talvehtimispaikat. Myös puidenrungot (erityisesti hedelmäpuut) ja paksuimmat oksat kannattaa harjata jäkälästä ja roskista puhtaaksi, koska niissä talvehtivat monet tuholaiset.
  • Viritellä ajoissa jyrsijäsuojat hedelmäpuille, pensasmustikoille yms. pupujen ja myyrien herkuille.
  • HaraDSC_0249voida paksuin lehtikerros nurmikolta ja silputa loput lehdet leikkurilla nurmikon kasvualustan parannusaineeksi.
  • Se mikä usein jää tekemättä, mutta on seuraavan kesän työskentelyä ajatellen tärkeä homma, eli puutarhakoneiden huolto ja puhdistus! Vanhat polttoaineet pois, terien puhdistus ja teroitus sekä varstointi suojaisesa paikassa…säilyy koneetkin useamman vuoden helppokäyttöisinä.

Ryhmäruusut kannattaa suojata, ja ainakin jalokärhöjen juurialue. Rosa Aspirin

Alppiruusun voi suojata jo talvea vasten kevätauringolta, jolloin peite suojaa myös nuppuja kuivumiselta pakkasessa.

Vastaistutettujen erikoiskuusien kärjet saattavat paleltua, mutta usein matalina kasveina ovat lumen suojassa. Muutenkin kannattaa suojata samana vuonna istutetut, pitkälle jalostetut ja ”erikoismuodot” koristekasveista.

Monet ’aina vihreät’ -perennat kärsivät kevättalvella lumettomilla alueilla tuulesta ja auringosta, mutta niitä harvemmin suojataan. Ne perennat, jotka kukkivat keväällä/alkukesällä voidaan jakaa tai siirtää syksyllä (kun ne vielä tunnistaa :)) Syksyllä on hyvin kosteutta ja ehtivät vielä jonkin verran juurtuakin ennen talvea. Myös astiataimia voi periatteessa istuttaa niin kauan kuin saa kaivettua kuopan maahan, toisaalta olisi hyvä niidenkin saada juurtua jonkin verran ennen talvea. Arkoja kasveja ei kannata talvea vaten siirtää/istuttaa.

Avojuurisia aita- ja massaistutustaimiakin on taas saatavilla, joten pensasaidan ehtii vielä hyvin istuttaa!

mirrinminttu sininata punahattu www.kevat.netSitten pihasuunnittelijan näkökulmasta tärkeimpiä juttuja, uusien istutusten,tulevan kasvukauden suunnittelun ja unelmoinnin lisäksi on suunnitella myös syksyn ja talven ruukkuistutukset ja istuttaa niitä iki-ihania sipulikukkia (taas lisää!!)

Kasvihuoneen voi tyhjentämisen ja pesun jälkeen sisustaa kesän viimeisillä kesäkukkaruukuilla ja lyhdyillä loppusyksyn kirpeisiin ja aurinkoisiin päiviin ’lämpimän teen’ -huoneeksi. Talvella saa kasvihuoneen kotoisan tunnelmalliseksi erilaisilla lyhdyillä ja valoilla, tai laitetaan joulukuusi kasvihuone talvellasadonkorjuuvalaistuun kasvihuoneeseen!!

Aurinkoista syksyä!

Pihan syystyöt

Neuvoja puutarhan parantamiseksi