Pihasuunnittelu & talvi

Talvenaika otetaan huomioon pihasuunnittelussa, vaikka tuntuukin, ettei talvella pihaa juuri ajatella tai käytetä. Tärkeimpiä onkin mietittävät käytännön asiat, lumenkasaus, kunnossapito ja turvallisuus. Lisäksi tietysti talvinen maisema ja ikkunanäkymät, ehkä näkösuoja lehdettömään aikaan.

3d-havainnekuvien ottaminen mukaan pihasuunnitteluun jo luonnostelussa, auttaa hahmottamaan pihan yksityiskohtia esim.lumitilan, erityisesti pienemmissä tiloissa ja sisäänkäynnissä sekä valaistuksen.


Lumitöiden ja talvikunnossapidon kannalta huomioon otettavia asioita pihasuunnittelussa on suunniteltujen lumenkasauspaikkojen lisäksi pintamateriaalit. Mietitään materiaalivalinnoissa, mitkä kulkuväylät on tarkoitus pitää avoinna lumiseen aikaan.

Kauniit eläväpintaiset luonnonkivikiveykset ja niiden saumat ovat harvoin ihan tasaisia, jolloin lumityöt ei välttämättä ole sujuvaa. Toisaalta esim. graniittikiven pinta ei ole liukas, kuten sileän betonikiven, jolta taas lumen puhdistaminen on helpompaa.

Sepeli-ja someropintojen materiaali kulkeutuu lumityökalujen mukana lumikasoihin ja mahdolliset pintaan asennetut askellaatat vaikeuttavat työtä…

Talvella käytössä olevien portaiden materiaali kannattaa miettiä lumityökalut kestäviksi ja turvallisiksi. Kalteville kulkuväylille valitaan aina karheapintainen materiaali. Kiveysaluetta kauttaaltaan rajaavat korkeat reunakivet tai istutusaltaat vaikeuttavat lumitöitä ja lunta saattaa joutua siirtämään pidempiä matkoja.

Portaiden materiaaleina betoni on kestävä, mutta saattaa olla liukas, betonipintaan kannattaa asentaa esim. keraamiset ulkolaatat. Pinnaltaan kulutettujen porraskivien valmistuksessa on huomioitu turvallisuus ja kestävyys. Puupinta kestää huonosti työkalujen kolhuja. 


Lisäksi mietitään niiden alueiden kasvillisuus, joille lunta kertyy tai kasataan, istutettavaksi kasveilla, jotka kestävät lumen painoa. Monet perennat eivät kestä talvimärkyyttä eli liian tiivistä lumikerrosta…esim. kuunliljat, kurjenpolvet ja punahatut.

Talviseen pihanäkymään saadaan  rakennetta ja vaihtelua erilaisista pergolarakenteista ja köynnöskaarista yms., vaikka niillä ei talvella juuri käyttöä olekaan. Myös istutusaltaat tuovat vaihtelua ja nostavat kasveja näkyville.

Talvinäkymään suunnitellaan  rakenteiden lisäksi erikorkuisia havukasveja, jotta puutarha säilyttäisi muotonsa ja koristeheiniä, jotka tuovat väriä ja yksityiskohtia lumiseen maisemaan.

Talvivihreillä havukasveilla ja alppiruusuilla saadaan näkösuojaa tarvittaviin kohtiin suunnittelemalla vaihteleva kasviryhmä, jossa on mukana myös kesällä vihreitä ja kukkivia kasveja lisänä.

Monirunkoiset puut, vaikka ovatkin lehdettömiä, tuovat kaunista rakennetta talvimaisemaan: Mongolianvaahtera, sirotuomipihlaja, kirsikkapuut pensasmaisina. Myös rungoltaan erottuvia puita tai koristeellisia marjoja tuottavat puut kannattaa sisällyttää pihasuunnitelman talvimaisemaan. Ja näille tietysti näyttävyyttä lisäävä valaistus.


Valaistus suunnitellaan pihaan myös talven pimeämpää aikaa ajatellen. Syksyllä pihan eri toimintojen valaisu pidentää pihan käyttökautta. Kohdevalot korostavat ja tuovat tunnelmaa, kun pihassa ei ole lehtiä tai kukintaa tunnelmaa tuomassa.

Tärkeää on myös kulkuväylien riittävä valaisu.


Märkä suojasään lumi on painavaa ja paino katkaisee helposti erityisesti jäykkäoksaisten kasvien oksia, kuten hortensian. 

Joustavammat versot taipuvat lumen painosta, kuten marjakuusi ja kataja. Suurin osa kasveista yleensä palautuu keväällä kasvuunlähdössä näistä hurjankin näköisistä taivutuksia.

www.kevat.net

Pihasuunnittelu – kartoituskäynti

Pihasuunnittelu alkaa aina kartoituskäynnillä, eikä syyttä. Kartoituskäynti on se hetki, kun piha lakkaa olemasta vain ajatus tai toivelista ja muuttuu konkreettiseksi lähtökohdaksi suunnittelulle.

Paikan päällä nähdään mittasuhteet, korkeuserot, maaston muodot, ilmansuunnat ja olemassa olevat kasvit tavalla sekä muut pihassa olevat elementit tavalla , jota mikään valokuva tai pohjapiirros ei täysin kerro.

Lopullisen pihasuunnitelman pinta-alojen ja kasvimäärien ym. laskentaa varten on tärkeää, että lähdötiedot ovat ajantasalla ja paikkaansa pitäviä.

Samalla jutellaan arjesta, haaveista ja siitä, miten pihaa oikeasti käytetään – ei vain siitä, miltä sen pitäisi näyttää. Pihasuunnittelun kartoituskäynnillä käydään pihan ominaisuudet ja potentiaali läpi, keskustellaan asukkaiden toiveista ja tarpeista pihan suhteen.


Asiakkaan ei tarvitse valmistautua käyntiin mitenkään stressaavasti. Riittää, että miettii etukäteen, millaisesta pihasta itse nauttii ja onko mielessä jotain erityistoiveita tai rajoitteita. Tyyli ja tunnelma, toiminnot ja tarvittavat tilat.

Voi kertoa ja kuvailla mahdollisia toiveita pihan kasvillisuuden ja pintamateriaalien osalta, mutta niitäkin mietitään pihasuunnitteluprojektin edetessä lisää.

Avoin mieli ja kiireettömyys takaa onnistuneen kartoituskäynnin.

Vanhoista kuvista, tontin piirustuksista tai inspiraatiokuvista on usein apua, mutta ne eivät ole pakollisia. Tärkeintä on avoin keskustelu ja se, että pihaa katsotaan yhdessä ilman kiirettä.


Kartoituskäynnin tavoitteena on luoda yhteinen ymmärrys pihan mahdollisuuksista ja reunaehdoista. Sen pohjalta suunnittelija osaa ehdottaa ratkaisuja, jotka sopivat juuri kyseiseen pihaan ja sen käyttäjille – eivätkä jää vain kauniiksi ajatuksiksi paperille.

Hyvä kartoituskäynti säästää aikaa, rahaa ja pettymyksiä myöhemmin, ja tekee koko pihasuunnittelusta sujuvampaa ja hauskempaa alusta asti.

Pihasuunnittelua ja kartoituskäyntiä varten tarvitaan suunniteltavasta kohteesta lähtötiedot: tonttikartta, rakennuslupakuva, asemakaavakuva. Näiden puuttuminen ei ole esteenä, silloin mitataan ja piirretään tontti alusta lähtien…

www.kevat.net

pihasuunnitteluprojekti