Ihanan työläs nurmikko.

Yhä useammin suunnitteluasiakas toivoo pihaansa vain vähän nurmikkoa tai ei cropped-DSC1058.jpgollenkaan. Se on hoitoa vaativaa ja liian työlästä…totta, nurmikko vaatii säännöllistä huoltoa pysyäkseen hyvän ja elinvoimaisen näköisenä. Mutta, jos 300 neliön nurmikko korvataan pensasistutuksella, perennapenkillä, kiveyksellä tms. koristeellisella elementillä (siis ei asfaltilla) tai näiden yhdistelmällä, mielestäni hoidontarve ei merkittävästi vähene. Tietysti tähän vaikuttaa sekin, haluaako pihastaan golfkentän vai oleskeluuun tarkoitetun tilan. Muutaman vuoden kuluttua on nurmikolle jo väkisin levinnyt muita lajeja, ns. rikkaruohoja. Mutta kuinka paljon se haittaa?

Pensaita ei tosiaan tarvitse viikottain leikata, mutta onko nurmikon leikkuu niin hankalaa jos nurmen määrä on mitoitettu järkevästi, alueet rajattu ja suunniteltu niin, ettei miljoonaa pientä pihan yksityiskohtaa tarvitse kiertää ja sahata edestakaisin leikkurin kanssa.

riippahernepuu pihasuunnitteluKasvit ryhmitel626lään istutusalueiksi, jotka on helppo kiertää leikkurin kanssa, alueet rajataan niin, että leikkuri saadaan vietyä rajauksen yli(laitoin tähän esimerkkikuvan reunakivestä). Tehdään yksi laajempi yhtenäinen nurmikkoalue, esim. pelejä varten, joka on helppo ajella edestakaisin tai vaikka asentaa robottileikkuri ja hoitaa vaan viimeistely itse leikkaamalla..? Ei kapeita nurmikaistaleita kulkuväyliksi, vaan kivi- tai hiekkapolkuja. Nurmikko kuluu ja tiivistyy nopeasti niissä kohdissa, joissa on jatkuvaa kulkua, eikä pysy vihreänä.

sammalLiian tiivis kasvualusta on mekaaninen este juurten kasvulle ja huonontaa kasvualustan veden läpäisykykyä sekä ilmanvaihtoa. Hapenpuutteesta johtuu esim. sammaloituminen. Myös pitkän leikkuujätteen jättäminen nurmelle tukahduttaa nurmikkoa.

Tiivistyneen nurmikon kasvua voidaan elvyttää katteella. Nurmi leikataan lyhyeksi ja haravoidaan leikkuujäte,kuollut nurmiheinä ym. sitä tiivistävä aines tai se ilmastetaan pystyleikkurilla (myös tällöin leikkuujäte poistetaan tarkasti). Tämän jälkeen nurmelle levitetään nurmilannoite ja parin sentin hiekkamultakate. Katteen alla maan pieneliötoiminta vilkastuu ja maan ilmanvaihto paranee. Samalla voidaan tehdä myös paikkauskylvöä.

Mitä nurmikko sitten vaatii pysyäkseen näyttävänä…yksinkertaista leikkuuta ja lannoituksen. Leikkaus kerran viikossa saa nurmiheinät versomaan runsaasti, jolloin saadaan tuuhea ja tiivis ruohomatto. Useamminkin voi leikata alkukesällä voimakkaimman kasvun aikana. Nurmikko olisi siis hyvä pitää 4-5 cm:n korkuisena, kerralla 3–5 senttiä, n. kolmasosa sen korkeudesta. Yli 10 cm pitkä heinä on jo tosi vaikea leikatakin. Silloin on myös leikkuujäte ehdottomasti kerättävä pois. Usein leikattaessa lyhyt ruohosilppu painuu nurmikon sekaan ja lannoittaa nurmikkoa. Tällöin lisälannoituksen tarve kesäaikaan vähenee ja kertalannoitus keväällä riittää nurmelle (2 l/10 m2). Eli, usein tehty leikkaus helpottaa hoitoa, koska nurmikko ns. lannoittaa itse itseänsä 🙂

Jos leikkuujäte kerätään nurmelta pois, annetaan kesällä lisälannoitusta (0,5 l/10 m2). Sammal ei pysty kilpailemaan lannoitetun elinvoimaisen nurmiheinän kanssa.

Kalkitus on tärkein nurmen perustusvaiheessa, myöhemmin n.3 vuoden välein. Kalkin voi levittää lumen päälle, jolloin se imeytyy heti kosteaan maahan (Nopeuttaa myös lumen sulamista).

Syyslannoitus tehdään elokuun puolivälin jälkeen ennen syyskuun loppua. Lannoituksen tarkoituksena on parantaa nurmikon talvehtimista ja jouduttaa kasvuunlähtöä keväällä.Nurmi leikataan vielä kerran syksyllä kun kasvu on lakannut (ei kovin lyhyeksi).

Talven jälkeen vihertymättä jääneet kohdat nurmikossa paikataan keväällä. Paikattavista kohdista rikotaan maan pinta ja levitetään parin sentin kerros multaa. Siemeniä kylvetään vähemmän kuin perustamisvaiheessa ja ne sekoitetaan kevyesti pintamultaa haravalla. Multa tiivistetään ja kylvöstä kastellaan kunnes siemenet ovat itäneet. Kylvö on parasta tehdä ennen kesäkuun puoliväliä.

Hyvässä kasvussa olevaa, vanhaa nurmea kastellaan vain tarvittaessa kasvukauden aikana. Juuri kylvetty nurmi on pidettävä tasaisen kosteana, jotta itäminen ja juurtuminen onnistuu. Kastelukertaan käytetään runsas määrä vettä, niin että vesi imeytyy koko kasvualustaan. Jos kastellaan usein ja vähän, juuristo jää pintaan ja kuivuu herkästi!

Pihojen toteutus

Ei kannata piilottaa hyötykasvimaata pihan perälle

Eli, edelliseen aiheeseen liittyen… Nyt kun suunnittelee mitä kylväisi ja kasvattaisi kesäksi, ajattelin kirjoittaa vielä lisää viime vuosina yleistyneestä, mutta ei kuitenkaan uudesta trendistä, viljellä/yhdistellä koriste- ja hyötykasveja.

yrttitarha

www.kevat.net
Termoruukku

Panosta uniikkeihin kasvilavoihin tai tarkkaan harkittuihin suurien ruukkujen ryhmiin. Ja mitä enemmän käytät esim. yrttejä, sitä enemmän ja tuuheempina ne versovat. Hyödyn ja koriseellisuuden lisäksi saadaan yleensä vielä puutarhaan tai terassille ihania tuoksuja yrteistä ja lehtivihanneksista. Ei kannata piilottaa välttämättä hyötykasvimaata pihan perälle, kun se on kätevämpi käyttää terassin tai keittiön oven vieressä ja hyvin suunniteltuna on koristeellinenkin.
istutusastia
Ajatus on ollut jo kauan näkyvissä Euroopassa kaupunkiviljelyssä ja ”ennen vanhaan” oli ihan yleistä, että yrttitarhat suunniteltiin ja sommiteltiin tarkasti,
koristeellisiksi. Nyt on enemmän ja enemmän ollut aiheesta puutarhalehdissä ja ”iki-ihanissa” telkkarin puutarhaohjelmissa. Tukholman puutarhamessuilla
oli hyötykasvit kesän ruukkuistutuksissa erityisesti esillä www.kevat.netpari vuotta sitten.
Ja kyllähän sen on pari vuotta huomannut jo suunnitteluasiakkaiden toiveissakin… haluaisimme vähintään valmiiksi suunnitellun paikan kasvihuoneelle ja yrttitarhan 🙂

Olen itse oikeastaan aina yrittänyt mahdollisimman pitkälle yhdistää hyötykasvit koristekasvillisuuteen suunnitelmissa. Ainakin yrittänyt ideaa asiakkaalle ”myydä”. Varsinkin kun tonttien ja pihojen koot koko ajan pienenevät. Rungollisia marjapensaita, alle koko kesän kukkivaa maanpeitekasvia esim. kurjenpolvea koristeeksi. Tai mansikkaa jos jatketaan hyötykasvi -ajatusta. Älyttömän ihana on myös tarha-ahomansikka ’Minja’. Mesimarja, jalomaarain…pitäis olla tonttia ja aikaa paaaljon enemmän, että voisi istuttaa kaikkea kiinnostavaa ja ihanaa.

Kannattaa kuitenkin muistaa perusjuttuja, kadun varressa tai kaupungin ruukkuistutuksetkeskustan parvekkella kasvatetut kasvit pölyyntyvät. Sekä, kesäkukat ja
hyötykasvit ovat edelleen ehkä eniten jatkuvaa hoitoa vaativia kasveja. Siis kastelua, nyppimistä yms. jotta pysyvät näyttävinä, ei kannata päästää lehtivihanneksia kukkimaan. Niin ja useimmat, varsinkin yrteistä ovat hallanarkoja.
Niin ja myrkyllisä kasveja ( vaikka niitä ei Suomessa kovin paljoa olekaan) ei kannata hyötykasvien kanssa yhdistellä samaan istutukseen.
Neuvoisin edellen välttämään myös kaikenlaista myrkkytorjuntaa, varsinkin hyötykasvien läheisyydessä… hajoaa luonnollisiksi aineiksi, no joo.

No mutta suunnitellessa, muista jälleen kerran kontrastit ja värit, sekä korkeuserot. Ruukkuja voi nostaa ylemmäs hyötypenkin keskellä ja sen lisäksi
viljellä eri korkuisia kasveja, lisätä hyötypenkkiin vaihtelua istuttamalla pajukoreilla… Tai kasvattaa herneitä ja papuja erilaisiin köynnöstukiin. Kasvutekijöitä ajatellen toimiva yhdistelmä on esim. herne, salaatit, raparperi, jotka saadaan myös sommiteltua nätisti. Myös erittäin näyttävät punalehtiset keräkaalit sopivat tähän ryhmään.

Melkein musta lehtikaali ”nero de toscana” , lehtimagnoldi ja punajuuri omaavat myös näyttävät punasävyiset lehdet. Useista yleisimmistä lehtivihanneksista ja
yrteistä on olemassa violetti tai ns. tummalehtinen lajike, joilla saadaan istutukseen juuri kontrastia. Hernelajikkeella ’Blauwschokker’ on violetit palot, mutta henkilökohtaisesti en ole varma sen kauneudesta. Erikoisen näköinen kieltämättä!

Korkeina ja kukkivina kannattaa kokeilla vihanneskrysanteemia,
yrtti-iiso, timjami, tilli, laventeli…popcornmaissi!  Extreme -viljelijä istuttaa kaiken katoksi viiniköynnöksen.
Jos haluaa kylvää sekaan kesäkukkia on kosmoskukka sopiva tukahduttamaan rikkaruohoja (helpottaa siis myös alkuhoitoa) ja syötäväksi sopivat kukat kuten orvokki, ruiskaunokki ja kehäkukka hyviä valintoja. Itseäni miellyttää yhdistelmänä orvokki ja salaatti…jotenkin raikas 🙂 Ja reunuskasviksi ryytisalvia.

Jos viljely siemenestä asti ei sovi omaan ajatusmaailmaan tai aikatauluun, todella monia hyötykasveja sa_DSC1031a valmiina taimina. Tai valitse siemenet ja pyydä tuttua
viljelyintoilijaa hoitamaan joululahja esikasvatuksen muodossa 🙂
Syksyllä voi taas miettiä syysistutuksia hyötykasvien ”raatojen” ja yksivuotisten kesäkukkien tilalle…

www.kevat.net