Pihakasvit – viiniköynnös

Vahingossa katsoin hetken erästä piharakentamisaiheista ohjelmaa tv:stä 🙂 Muistaakseni suunnittelija siinä totesi, etteivät istuttaneet viiniköynnöstä pergolakatokseen kasvamaan, koska se ei menesty Suomessa. Toteaisin tähän, että menestyy kyllä, vielä täällä III-vyöhykkeelläkin. Satoa se on alkanut tuottaa viime vuonna, kun löysin parin vuoden siirtelyn jälkeen suotuisan paikan saunarakennuksen länsiseinustalla säleikössä. www.kevat.net

Viiniköynnökselle rakennettiin lehtikuusesta pergola, johon köynnös ohjataan kasvamaan. Säleikkö ei jaksanut enää yksin kannatella rehevän viiniköynnöksen painoa.

Tänä vuonna on raakileita PALJON, mutta pelkäänpä, ettei tämän kesän/syksyn lämpö riitä niiden kypsyttämiseen. Olen yrittänyt parantaa tilannetta pakkasharson avulla 🙂
Viime vuonna pienen pieniä terttuja oli 3 kpl.

Nyt voisi sitten joku kommentoida, että menestyyhän viini, mutta
vaatii hirveesti hoitoa ja huolenpitoa. Ei onnistu, ellei ole ”viherpeukaloa” aikaa ja keskittymistä… Viiniköynnökseni on saanut kasvaa rauhassa, juuret olen rajannut istutusvaiheessa ”pohjattomalla” ruukulla, jotta kasvavat syvälle maahan eikä kasvillisuus ympärillä vie viiniltä vettä ja ravinteita.

Leikkasin kahtena ensimmäisenä vuonna ohjeen mukaan (Leikkausohje alempana…) mikä oli suhteellisen helppoa kun versoja oli vain 3 kpl, sen jälkeen viini on rehevöitynyt rauhassa:) Alunperin istutun köynnöksen koristeeksi, joten ens itä leikannut aktiivisesti satoa ajatellen.

Kuten useiden huonekasvienkin hoidossa soveltaisin samaa ohjetta: liika huolenpito eli liika kastelu, leikkely yms. saattaa ennemmin saada kasvin voimaan huonosti kuin se, että antaa sille tilaa ja rauhaa kasvaa.

Kokeile ”haastavaa” viiniköynnöstä, saatat huomata olevasi huippupuutarhuri, joka saa viinin tuottamaan satoa (mutta muista etteivät näytä samalta kotipuutarhassa, kuin hedelmätiskillä kaupassa :D) Kun onnistut voit kokeilla muutakin, eikä tarvitse pihaa suunnitella vain pensasaidan ja nurmikon avulla vihreäksi… koska ei ole ”viherpeukaloa” (en kyllä edes tykkää tuosta peukalo -termistä :D)

Istuta viiniköynnös lämpimään aurinkoiseen, suojaisaan paikkaan, jossa kuitenkin riittää maaperässä kosteutta. Sen verran kannattaa nyppiä, että juurialue pysyisi suhteellisen puhtaana rikkaruohoista ja nurmiheinästä. Rajaus ja kateaine on hyvä keino!!

Viiniä voi kasvattaa myös kasvihuoneessa, mutta silloin kannattaa taimi istuttaa niin, että sen juuret kasvavat syvällä maassa kasvihuoneen ulkopuolella ja köynnös itsessään ”ryömii” jostain kulmasta kasvihuoneeen sisäpuolelle.

Valitettavasti en löytänyt enää kuvaa näkemästäni kasvihuoneesta, jossa oli kausi-istutuksia ja tomaatteja erilaisissa ruukuissa, pieni kahvipöytä -ryhmä, muutama valoköynnös tunnelmana ja koko katon  täyttävä viiniköynnös.

Ehkä sato/hedelmät olisivat suurempia, jos keskittyisin hoitoleikkuisiin ja lannoituksiin yms. Mutta varmasti menestyy viiniköynnös pihan
vehreyttäjänä!! Toisaalta käyn aina ihailemassa ja hipelöimässä lempikasvejani, mahtaako se vaikuttaa asiaan?
Oman pihani viini on alunperin latvialainen lajike ’Zilga’.

Viininkasvattajan tietolaari

Pihasuunnittelu uuden tai vanhan pihan avuksi

Pihassa – Mikä talvisuojaus?

Ajattelin kirjoittaa aiheesta laajemminkin, kun asiasta kysyttiin. Vaikka lähipäivien ennusteessa ei kovia pakkasia olekaan luvattu… Talvisuojaus on tarkoitus tehdä syksyllä, kun maan pinta alkaa jäätyä. Nyt jos lunta ei sada ja luvataan reilusti pakkasta, suosittelisin kuitenkin suojaamaan kasveja.

Useimmat muistavat huolehtia hedelmäpuiden runkojen suojaamisesta rusakoilta, mutta talvella voi tuhojaan tehdä myös kylmä ilma. Erityisesti nyt, kun ainakin etelämmässä on lumen antama suoja olematon.

Vähäluminen viime talvi koetteli kasveja lumettomalla pakkasjaksolla ja keväällä uusittiin urakalla taimia kun vahinkojen laajuus selvisi. Monet kestäviksi luokitellut ns. perinnekasvitkin paleltuivat kokonaan.

Kasvien talvesta selviytymistä voidaan kuitenkin helposti parantaa, yksinkertaisilla toimenpiteillä. Erityisesti nuorten puiden ja pensaiden sekä arkojen lajien suojaaminen on kannattavaa. Havujen uudet kasvut ja alppiruusujen nuput ovat paleltumisvaarassa. Kaikki www.kevat.net pihasuunnittelu kivikkokasvitmenestymisvyöhykkeidensä äärirajoille istutetut kasvit kannattaa suojata. Viime talvena paleltui myös vartettuja pikkupuita: hortensia, syreeni.

Arimpia perennoja ovat esim. syysleimut, liljat, särkynytsydän, pioni ja keijunkukka. Lumettomina talvina maanpeite- ja kivikko kasvit, esim. sammalleimu, mahonia ja kevätakaihonkukka saavat helposti talvivaurioita.

Tavallisesti Suomessa kestäviksi luokitellut perennat eivät kaipaa suojausta. Mutta, kuten sanottua lumettomina talvina paras talvisuoja, eli lumi puuttuu. Lumen kertymistä voi perennojen päälle edesauttaa havuilla.

www.kevat.net pihasuunnittelu koristeheinätPakkaspeite, varjostus- tai säkkikangas suojaavat ikivihreitä kasveja kylmältä, sekä hillitsevät neulasia haihduttamasta kevätauringon paahteessa. Peite suojaa myös kukkanuppuja paleltumasta.

Pakkaspeitto ei saa olla liian tiiviisti pakattu kasvin ympärille. Se voi ulottua myös kasvin juuristoalueen suojaksi maahan asti. Tai suojata vain kasvin tyven. Hallaharso ei kuitenkaan sovellu varjostamiseen, koska se läpäisee valoa.

Myös ilmavan talvisuojaturpeen tai kuorikatteen lisääminen juurialueelle ja tyvelle antaa hyvän suojan aremmille kasveille. Talvisuojaa levitetään noin 20 cm:n kerros, jonka voi vielä peittää havuilla. Vielä varmemman talvisuojan saa, kun kasvin päälle levitetään myös pakkaspeitto.

Peite ja talvisuojaturve pitää muistaa poistaa keväällä.Märkä lämpiävä kateaine altistaa nimittäin kasvuston homeelle ja hidastaa maan sulamista sen alla.