Miten perustetaan niitty

Niityt ovat kauniita, dynaamisia elinympäristöjä, joissa on runsaasti kasvi- ja eläinpopulaatioita.

Perustamalla niittyalue tai luonnonnurmikko parannetaan maaperää, hyönteisten ja muiden eläinten elinympäristöä sekä kasvillisuuden monimuotoisuutta. Niityt antavat myös taiteellista vapautta toteuttaa persoonallisempia pihoja ja näkymiä.

Samalla pihan hoito helpottuu, kun vapaudutaan viikottaisesta nurmikonleikkuurutiinista. Sorapohjaiselle niityllä ei menesty voimakaskasvuiset ravinteikkaiden maiden rikkakasvit, koska kasvualusta on kuiva ja karu.

Niittyjen luonnonkukkia voidaan lisätä kylvämällä uusia niittyjä tai palauttamalla nurmialueita ja vanhoja peltoja ym. takaisin niityiksi.

Vanha nurmikko voidaan jättää leikkaamatta, köyhdyttää kasvualustaa hiekalla tai soralla ja kylvää tai istuttaa laikkuihin niittykasveja. Tärkeintä on hallita voimakaskasvuista nurmiheinää valtaamasta koko aluetta.

Kukkaniityn perustaminen:

Niityn pohjamaa muokataan sekä poistetaan rikkakasvit ja niiden juuret. Jyrsin on tehokas, mutta samalla se pilkkoo niittykasveille haitallisten rikkakasvien juuret, jolloin niiden määrä lisääntyy.

Ensin kannattaa kuitenkin odottaa ja tarkistaa, kasvaako alueella jo valmiiksi niittykasveja.

Niitty perustetaan aurinkoiselle paikalle.

Pohjamaa tulee olla karua ja hiekkapitoista, ravinneköyhää. Eli ei lannoiteta ja tarvittaessa köyhdytetään pohjamaata sekoittamalla hiekkaa pohjamaahan tai poistamalla humuskerrosta. Kasvualustaa voi kuitenkin kalkita.

Pinta katetaan muutaman cm kerroksella soraa, hiekkaa tai someroa. Monivuotisten niittykasvien siemenet kylvetään laikkuihin, eikä niitä peitetä. Lisäksi istutetaan niittykasviperennojen taimia.

Kylvetään syksyllä tai keväällä, jolloin kasvualusta on kostea.

Muista, että monivuotiset kasvit eivät kuki vielä seuraavana vuonna. Niitty muodostuuu muutaman vuoden aikana. Tänä aikana on myös huolehdittava, ettei rikkakasveja pääse leviämään alueelle.

Alueilla, joissa esim. nurmikko poistetaan kokonaan ja kasvualustan pintamaa vaihdetaan, on tärkeää estää rikkakasvien siemenien itäminen kylvettävän suojaheinän avulla. Suojaheinät peittävät nopeasti maanpinnan matalalla kasvulla, joka voittaa rikkakasvit, ja juuret tunkeutuvat syvälle maaperään ja parantavat sen rakennetta.

Suojaheinä näyttää nopeasti vehreältä ja edesauttaa mikrobien elämää maaperässä.

Hyvin rikkaruohottuneilla alueilla kannattaa harkita kesannointia ennen luonnonkasvien siementen kylvöä.

Niittyä hoidetaan niittämällä loppukesällä ja torjumalla haitallisia voimakkaasti leviäviä lajeja.

Vaikka niitty pyritään perustamaan kuivalle ja aurinkoiselle paikalle, ei kaikkiin olosuhteisiin voi vaikuttaa. Senpä takia kylvettävät lajit valitaan ko. kasvupaikan mukaan.

Istutettavista perennoista sopivia ovat leviävät, kuivuutta kestävät, ei kuitenkaan liian voimakkaat vieraslajit.

Maksaruohot esimerkiksi kasvavat niityn reunamilla, kalliolla ja pohjakasvina ohuessakin hiekkakerroksessa. Paikoilla, joissa saattaa ajoittain olla tulvavesiä valitaan kasvit sen mukaan, esim. rantakukka.

Punahatut, päivänkakkarat, kellokukat, ohdakkeet, koristeheinät, kärsämöt, laventeli…

pihasuunnittelu