Pihasuunnittelu – urbaanipuutarha

Kaupunkipihat, minkälaisia pihoja ja puutarhoja tällä hetkellä 2021 suunnitellaan eniten…Ja miten kaikki toivelistalta saadaan mahtumaan.

Edelleen on suuria ja idyllisiä pihoja taajaman ulkopuolella tai reunamilla.
Lehdissäkin esiteltyjä maatiloja kunnostettuna ihaniksi kodeiksi ja samalla tyylillä rakennetaan boheemi, maalaishenkinen piha.

Nyt keskityn kuitenkin yleistyvään urbaaniin rakennustapaan, jossa piha on minimalistisen pieni ja kuitenkin monimuotoinen ja viihtyisä.
Lush backyard getaway, kuvailtiin brittikolegan kirjoituksessa.
Urbaani puutarha. Sen voisi kuvailla tarkoittavan rehevää ja vehreää, mutta tehokasta puutarhaa pienessä tilassa kaupunkialueilla.

Käsitteenä tämä ei ole uusi asia, aina on ollut kukoistavia parvekkeita ja kattoterasseja, kerrostalojen sisäpihoja, mutta nyt yleistyvä tyyli on oma parvekkeenomainen piha, joka on jatkumo sisustukselle, kuten suuremmissakin oleskelupihoissa omakotitaloalueilla. Ilman laajaa nurmikkoaluetta.

Urbaani piha koostuu korotetuista ja vertikaaleista kasvualustoista, olohuonemaisista oleskelunurkkauksista tai kylpyläosastosta, omasta oaasista.
Pihalle on sijoiteltu myös pienimuotoisia hyötykasviviljelmiä, joilla on suuri merkitys tilan vehreyttäjänä ja erilaisista istutusastioista, joissa yhdistyvät nämä hyötykasvit ja koristekasvit.
Etupihan sisäänkäynnissä voi olla kiveyksen lisäksi katukuvaa vehreyttämässä ainoastaan pikku puut suurissa astioissa.

Nykyisin on myös mahtava valikoima mitä ihanimpia kalusteita ulkotiloihin ja ne ovatkin keskeisessä osassa tilan suunnittelua. Mitä kaikkea pitää oleskelutilaan saada mahtumaan? Jälleen kerran, mihin pihaa käytetään?

Riippumattoja ja – tuoleja, puolipergolat ym. yksityisyyttä ja kodikkuutta tuovat rakenteet. Tai pelkkä kaunis pieni kahvipöytäryhmä.

Siis rentoutumispaikkoja, joissa ei tarvitse leikata nurmikkoa tai trimmata pensasaitaa. Kasvien kastelua ei voi unohtaa, mutta on olemassa altakasteluruukkuja ja kastelujärjestelmiä.

Jotta lopputulos olisi lähes huoltovapaa urbaani rauhoittumispiha, täytyy suunnittelussa huomioida muutamia asioita.

Ensinnäkin, hyvin loogisesti, tulee valita helppohoitoisia kasveja. Ja kuten kaikessa kasvillisuussuunnittellussa, vallitsevissa olosuhteissa parhaiten menestyvät lajit, jolloin myös esimerkikisi se kastelutilanteen vahtiminen vähenee…

Vaikka haetaankin helppohoitoisuutta, ei voi kasvillisuutta unohtaa. Ne ovat niin merkittävä osa viihtyisyyttä.

Tietysti rentoutumiseen tarvitaan myös oikeat puitteet, zen-olosuhteet: soliseva vesiaihe, betoniseinien eteen rauhoittavaa vihreyttä ja kuumimpaan päivänaikaan varjostavia ja viilentäviä elementtejä. Varjostava puu, köynnösseinäke, pergola, purjevarjo.

Lisäksi pihan käyttömahdollisuutta kannattaa pidentää pimeään ja viileämpään aikaan, mielenkiintoisella ja viihtyisällä valaistuksella, ulkotakalla tai muulla tulipaikalla. Mikä sen parempaa kuin kesäilta mukavassa löhötuolissa tulenloisteessa.

Viime aikoina kun ihmiset ovat todella innostuneet näistä kompaktien kaupunkipihojen tarjoamista mahdollisuuksista, toiveina on useimmiten samat asiat. Selkeys ja helppohoitoisuus. Väreinä tällä hetkellä ovat jälleen harmaan sävyt sekä tumma vihreä ja valkoinen (mutta vähemmän valkoista kuin vielä pari vuotta sitten). Mutta, myös värikäs kasvillisuus ja persoonalliset elementit kuuluvat usein toivelistalle.

Korkeilla koristeheinillä saadaan näkösuojaa, joka ei ole yhtä valon läpipääsemätön ja hallitseva kuin parin vuoden takainen ”tuijaseinämä -trendi”. Yksittäisillä havukasveilla sitten ”kriittisiin kohtiin” istutetaan ympärivuotista näkösuojaa.
Vaihtelevan korkuisilla kasveilla saadaan (tässäkin tapauksessa) moniulotteisempi tunnelma ja jaettua pientäkin tilaa erilaisiksi toiminnoiksi… varjoisakohta, viljelyalue, ruokailutila, jne.

Jos mitenkään mahdollista kannattaa yrittää luoda myös korkeuseroja tilaan, muutenkin kuin istutusaltailla. Jo askelma kiveykseltä terassilaudoitetulle alueelle riittää.
Kivimateriaalit ovat tietysti siis tärkeässä osassa, kun ns. perinteisiä istutusalueita ja nurmialueita ei käytetä. Myös kunttaa voi kokeilla pieninä alueina.
Maksaruohomatto on ihan mahtava esim. kivien väleissä!

Koko ajan kasvattavat suosiotaan viherseinät ja vertikaaliset kasvualustat. Yksinkertaisimman voi rakentaa kuormalavoista, joiden suosio on hiipunut pihaelementteinä, mutta mielestäni siitä saa hauskan persooonallisen yksityiskohdan edelleen, jos ne omaa silmää miellyttävät. Viherseinillä ja köynnöksillä voi pehmentää välttämättömät olemassa olevat betonirakenteet ja tukimuurit.

Itse olen innostunut edelleenkin wau-efektin luomisesta juuri dramaattisilla, yllättävillä valinnoilla. Jos kodin sisutus on vaalea tai jopa valkoinen, tuleekin ovesta ulos astuttaessa vastaan voimakkaita kontrasteja… tumman harmaa terassilaudoitus (jopa musta), violetti- ja hopealehtistä kasvillisuutta sekä voimakkaan värisiä kukintoja.

Mustia rakenteita vihreää seinää vasten. Valoilla luodaan varjoja ja korostetaan yksityiskohtia, ei niinkään käytetä isompien pihojen yleisvalaistusta.
Myös näistä visuaalisista elementeistä saa koottua kotoisan ja pehmeän tunnelman. Tai halutessaan geometrisen ja linjakkaan…

These following photos aren’t by me. I’m sorry, I don’t remember where I found these:

Miksi pihan rakentaminen maksaa?

Kasvillisuus ja niiden istuttaminen on vain pieni osa kustannuksista pihan toteutuksessa. Kasvualusta ja pintamateriaalien rakennekerrokset ovat tärkein osa piharakentamisessa. Jos niissä säästellään ja tehdään virheitä, ei lopputulos voi olla kestävä.

pihakiveys tampere

”Miten kiveysalueen tekeminen voi maksaa näin paljon? Kivien hintahan on netissä vain murto-osa.”

No, aloitetaan siitä että, Suomessa esiintyy luonnonilmiö nimeltään routa, joka tarkoittaa maassa olevan veden jäätymistä ja siten laajenemista. Routa ulottuu yleensä 20-200 cm syvyyteen ja pystysuuntainen tilavuuden kasvu voi olla yli 10 % mikä tarkoittaa 10 cm /m…

Routaan tulee erilainen rakenne eri maalajeissa. Karkeammassa maa-aineksessa, vesi jäätyy materiaalin koloihin, jolloin maa-aineksen kokonaistilavuus ei kasva. Kun tiiviimmässä savimaassa oleva vesi jäätyy laajenee samalla koko maa-aines, eli routii.

Tästä syystä on routivaa maata poistettava riittävän syvältä ja vaihdettava karkeampaan sekä pohjarakenne eristettävä jäätyvästä maa-aineksesta.

Eli siis jos kiveysalueita, kulkuväyliä ja muurirakenteiden pohjia ei ole tehty routimattomaksi, seuraavina vuosina roudan siirrellessä maa-aineksia muurit kaatuilevat ja betonikivet aaltoilevat…

Routaeristyksen lisäksi tulee kulkuväyliksi tarkoitetut rakenteet olla kestäviä. Betonikivi ei itsessään kannattele autopaikalle ajettavan auton painoa, vaan sen alla oleva tiivistetty murskekerros.
Usein näkee vanhoissa (ja valitettavasti melko uusissakin) pihoissa autopaikalle painuneet rengasurat. Kivet ovat ehjiä, mutta ne on asennettu riittämättömän pohjan varaan, jolloin ne vähitellen painuvat.

Pihan pohjatyöt ovat siis maanrakennuskoneita vaativia laajoja toimenpiteitä joissa kuljetetaan, vaihdetaan ja siirrellään maamassoja, ei siis mitenkään halpaa hommaa.

piharakentaminen viherrakennus

Jos katselee Australiassa kuvattuja piharakennusohjelmia, joissa tehdään laatoituksille vain asennusta varten tasainen asennuskerros, voi ymmärrettävästi muodostua virheellinen käsitys omassa pihassa vaadituista pohjatöistä.

Yksittäin nurmikolle asennettavat astelukivet ovat asia erikseen. Niidenkin alle on hyvä laittaa asennusta helpottava kivituhkakerros ja vähintään suodatinkangasta estämään kiven uppoaminen nurmikon kasvualustaan.

Tämän lisäksi, itse pihakivien asentaminen tehdään käsityönä, yksitellen asentaen ja vaatii usein kivien leikkuuta ym. viimeistelytöitä. Valmiin kiveysneliön hinta on n. 120 €.

Kiveykseen tarvitaan myös reunakivet, ei pelkästään viimeistellyn näkymän takia, vaan ilman reunatukea kiveysladonta hyvin nopeasti purkautuu.

Kasvillisuuden kasvualusta on tärkein asia kasvien menestymisen kannalta. Suurin virhe on useimmiten riittämättömän syvyinen kasvualusta, eli multakerros. Jos rakentamisen jäljiltä murskeella olevaan pihaan levitetään 20 cm savista täyttömaata, on siinä menestyvien kasvien lista aika lyhyt.

Pihasuunnittelussa lähden aina siitä ajatuksesta, että on vaihdettava tai perusparannettava maata ennen mitään istutustöitä. Peltotontilta kaivettua savimaata ei kannata käyttää istutusaltaiden täyttämiseen, tuija-aidan istuttamiseen tms.

Nurmikon pohjalle se sopii, jos pintaan levitetään 15 cm uutta kasvualustaa. Säkkimulta ei ole tarkoitettu viherrakentamiseen ja on vieläkin kalliimpaa.

Kasvualustat ovat siis kuluerä nro 2. Jälleen siirrellään, mahdollisesti sekoitellaan ja kuljetetaan maa-aineksia koneilla.

istutustyöt

Nyt kun pohjatyöt ovat tehty, päästään hauskimpaan osaan!! Eli istutetaan kasvillisuutta, tehdään kiveyksiä, muureja ja nurmikkoa. Nämä työt on ihanan helppo tehdä, kun pohjakerrokset asennusta varten ovat huolellisesti tehtyjä ja oikeilla paikoillaan.

liuskekivi

Työt etenvätkin reippaaseen tahtiin, kun ei tarvitse kaivaa lapiolla liian matalia istutuskuoppia syvemmäksi, koneiden jo poistuttua tontilta.

Uskon, että useimmat osaavat nämä istutustyöt ym. pihasuunnitelman avulla tehdä itsekin hyville pohjarakennekerroksille. Vaikka aina mainitaan, että ei olla mitään viherpeukaloita…

koristekivet

Viimeistely on se piharakentamisen loppusilaus, jolloin piha alkaa näyttää julkaisukelpoiselta, vaikka kasvit tottakai ovat vasta kasvussa 🙂

Kateaineiden ja koristekivien levittämisessä yms. ei voi enää useinkaan käyttää koneita, joten käsityönä tehtävistä viimeistelytöistä kertyy yllättävän paljon työtunteja viherrakentajille ja puutarhureille.

Viimeistelyähän ei kannata myöskään tehdä kiirellä, jotta tarkasti tehdyn rakennusprojektin lopputulos on huoliteltu.

Follow my blog with Bloglovin

www.kevat.net