Havuaidan leikkuu.

Pian ajankohtaista. Ja vielä yksi tuija-aita!
Kovin usein ei enää haluta pihaan kuusiaitaa, vaikka ympärivuotinen näkösuoja onkin toiveissa melkein aina pihaa suunniteltaessa.. Ainakin johonkin kohtaan. Varsinkin kun tontit isompien kylien ja kaupunkien liepeillä pienenevät pienenemistään ja naapurin olohuoneen ikkunat kuitenkin lähenevät. Perinteisen metsäkuusiaidan tilalle sitten usein mietitään tuija-aitaa tai joskus marjakuusiaitaa, joka onkin tummemman vihreänä tyylikkäämpi kuin tuija-aita. Mutta, niin kovin helposti kevätauringossa ruskettuva ja tietenkin perustamiskustannuksiltaan paljon kalliimpi kuin ”halpahalli”tuijat..(joiden selviämisestä talven yli ei ole aina varmuutta)
Kaksinkertaisena tehty aitaistutus ei sitten olekaan enää kovin edullinen. Niin, myös aidan kevätauringolle herkät havukasvit pitää varjostaa…Tuntuu, että ajatellaan vaihtoehtojen olevan siinä, jos halutaan ikivihreä aita tonttia ympäröimään…Mielellään ei koko tonttia! Saa käyttää mielikuvitusta!
Miksei siis helppohoitoista lehtipensasaitaa, jonka yläpuolelle nousisi muutaman pienehkön lehtipuun latvus lisänäkösuojaksi. Sitten niihin kaikkein eniten suojaa kaipaaviin kohtiin havukasveja, mutta ei ehkä 45 metriä brabant-tuijaa..? Esim. vuorottelevat tuijat ja puurakenteinen aita näyttää heti mielenkiintoisemmalta
ratkaisulta….Vaihtelu, korkeuserot, eri värit!!

Brabanttuijan, metsäkuusen ja marjakuusen lisäksi leikattavaan havuaitaan sopivat kanadantuija, pihdat ja jopa vuorimänty, josta ei tietenkään ihan tasaiseksi leikattua aitaa saa, mutta hyvän suojan oikeassa paikassa. Metsäkuusta ulkonäöltään koristeellisemmat pihdat vaativat nuorena suojakasvillisuutta ympärilleen päästäkseen kasvun vauhtiin ja ovat hiukan vaativampia maaperän suhteen, mutta leikkausta kestävät metsäkuusen tavoin. Myös lehtikuusi sopii leikattavaan havuaitaan, mutta silloin ei enää tietenkään ole kyseessä ympärivuotinen näkösuoja ja vehreys. Vaaleanvihreästä lehtikuusiaidasta, jonka juurelle on istuttetu maata peittämään rönsyansikkaa tulee kuitenkin kivan raikkaan ja vaihtelevan näköinen ja värinen aitaistutus!

tuija-aidan leikkausSitten siitä havuaidan leikkaamisesta.Yksinkertaista. Hoitoleikkuu on tehtävä säännöllisesti jos aidasta haluaa kauniin mallisen. Havuaitaa ei voi leikata alas, niinkuin useimmat lehtipensasaidat, jos on ”unohtanut” 5-6 vuotta leikata aidan. Leikkuu aloitetaan, kun aidan istuttamisesta on kulunut vuosi ja on raaskittava leikata joka vuosi niin, että uutta kasvua jää vain max.pari senttiä. Puutuneesta kasvusta ei enää silmuja ilmaannu, siksi käsitellään vain uusia vuosikasvuja.
Aidasta leikatataan aina sivusta katsottuna pyramidinmallinen (myös lehtipensasaidoista) eli siis voimakkaasti ylöspäin kapeneva, jolloin aidan alimmatkin oksat saavat tarpeeksi valoa eivätkä kaljuunnu ennen aikojaan. Kapea aita ei myöskään kerää painavaa, oksille tuhoisaa lunta päällensä niin paljoa kuin leveälatvuksinen aita.

Havukasvien leikkuu tehdään maaliskuussa mieluiten suojasäällä, siis ennen kasvun alkua. Tai syksyllä lepotilassa, jota kuitenkin pidän itse huonompana vaihtoehtona, koska syksyllä kosteassa ilmassa on enemmän sienitautien itiöitä ym. pikkutyyppejä. Vähäistä leikkuuta voi tehdä myös heinä-elokuussa, jolloin leikkuuhaavat paranevatkin nopeampaa, kasvin rungon kasvaessa paksuutta.

Latva katkaistaan vasta kun aita on halutun korkuinen! 180 cm korkea aita on riittävä näkösuojaksi…10 vuotta se ottaa. Siksi usein houkuttelee ne 120 cm korkeat tuijantaimet.
Kun havuaita on halutun korkuinen, leikataan päältä ja sivuilta vuosittain, jättäen pari cm uutta kasvua.

Tuija ja marjakuusi sietävät paremmin leikkausta kuin kuusi. Niille riittää joka toinen vuosi tehtävä leikkuu, vaikkakin kanadantuijaa ei tarvitse kasvutapansa takia leikata ennen kuin se on halutun korkuinen ja vaatii muuten muotoilua.Vuorimäntyä muotoillaan poistamalla tai typistämällä sen vuosikasvuja. Pysyäkseen hyvän mallisena ja tiheänä vuorimänty vaatii nämä typistysleikkuut  vuosittain ennen juhannusta, oli se pihassa sitten aitana tai yksittäisenä kasvina.

Itse pidän lehtipensasaidasta, siinä näkyy vuodenaikojen vaihtelut. Vaikka eihän meillä oikeastaan ole omassa pihassa pensasaitaa. Ens kesänä ehkä sitten valkokukallista puistosyreeniä…
ja jonkin matkaa metalliaitaa.

Pihan hoitotyöt omaan pihaan

Maaret  puutarhuri
Kevät

 

SYYSHORTENSIAN leikkaus

Syyshortensiat vielä jatkavat kukkimistaan ja siitä tuli mieleeni niiden leikkaaminen…

Yleensä hortensia leikataan varhain keväällä, mutta varsinkin vanhoja pensaita kannattaa leikata näin syksyllä kukinnan jälkeen, ettei lumi niin helposti murra niiden oksia. Syyshortensia kukkii samana kesänä kasvaneilla versoilla, jos versoja lyhennetään kasvuun lähdön jälkeen, menetetään kukkien aiheet.

Syyshortensian voi leikata kahdella tavalla.

pensaiden leikkaus
Vähäisemmällä leikkauksella saadaan syyshortensia kukkimaan runsaasti.

Leikkaustavat vaikuttavat kukintaan, kukkien määrään ja kokoon.
Varovainen leikkaus tehdään 1-3 vuoden välein, jolloin poistetaan vanhimmat ja heikoimmat versot. Tällä tavalla hortensia kukkii reilusti, mutta kukat ovat pienikokoisia.

Pensaiden leikkaus
Suuria kukkia saadaan leikkaamalla voimakkaasti.

Voimakkaammalla leikkauksella saadaan suuria kukkia, mutta vähemmän.Tällöin leikataan keväällä edellisenä vuonna kasvaneet versot 2-4 silmuparin takaa ja ohuet, heikot versot poistetaan kokonaan. Mitä paksumpi verso on, sitä enemmän silmupareja siihen leikattaessa jätetään.

Alasleikkaus ei ole syyshortensialle suositeltavaa, koska hortensiat versovat huonosti vanhasta puusta.

 

Pensaiden ja puiden leikkaus

Puutarhuri

Kesäistutuksista…

www.kevat.net
Nordiska trädgårdar

Vertailuna Suomen kevättunnelmille, käväisin Tukholmassa messuilla katselemassa…Nyt on ainakin saatavilla niin mahtavan värisiä ruukkuja terassi- ja parvekeistutuksiin, ettei ole pitkään aikaan näkynyt (paitsi lapsille..) On todella piristäviä pitkään jatkuneen ”valkoisen kauden” jälkeen.

www.kwvat.net
Kodin terra

Sitten taas toisaalta, olen kyllä enemmän tuon materiaalinkierrätyksen ja uudelleenkäyttö innovaatioiden kannalla tässäkin asiassa. En ainakaan kannustaisi ihan joka vuosi hankkimaan vaan trendien takia kaikkia tarvikkeita uusiksi. Mutta, jos pirteistä väreistä tykkää niin ehdottomasti niitä on nyt saatavilla (toki myös Suomesta)! Ja toivottavasti kestävät yli tämän kasvukauden muoti-ilmiön! puutarhuri www.kevat.netkatematto

Kirjoitin jo aiemminkin, kuinka koko ajan mennään luonnonmukaisempaan tyyliin pihanrakentamisessa, kasvien valinnassa ja materiaaleissa. Rohkaisisinkin nyt yhdistelemään kesän istutuksissa näitä kahta ilmiötä: jotain vanhaa/kierrätettyä ja vaikka neonpunaista!! Tai ihan miten vaan…ruosteinen + sähkönsininen!

www.kevat.net
Raparperia saniaisten ja narsissien kanssa
www.kevat.net
Lehtisalaattia ja orvokit, joita voi myös syödä 🙂

Tänä vuonna kesäkukkaistutukset tehdään hyötykasveista ja hyviperinteisistä kukkivista! Raparperi näytti olevan Tukholmassa suosiossa, osana juuri ”luonnontilaiseksi rakennettua” puutarhaa. Mutta, onhan sitä täällä kotimaassakin perinteisesti useimpiin pihoihin haluttu, oikein suunniteltuna.
Hyötykasvien ja kasvihuoneviljelyn suosio kasvaa myös koko ajan.(Toivottavasti innostus myös säilyy, kasvihuoneviljely kun on aika työlästä pesuineen ja kasvualustan vaihtoineen)
Yhä enemmän käytetään kasvihuoneita Englannin tyyliin oleskelutiloina, joissa istuinryhmien p021kanssa kasvillisuus on ruukuissa ja laatikoissa. Vuorovuosina huone voi olla eri käytössä, jolloin ainainen tomaattien hoito ei ala kyllästyttään, niin että lopulta yhtenä keväänä kasvihuone jää pesemättä ja toimiikin sitten ylimääräisen romun säilytyspaikkana…

 

www.kevat.net
Krookuksia, mansikkaa, Bellistä, marjapensaita…Alkukesän kukkijat ja keskikesän hyötyjä 🙂

Melkein jokainen haluaa ainakin yrttimaan pihaansa, siitä voi tehdä hyvinkin koristeellisen, kun suunnitellaan kohopenkki, kateaineet ja jopa valaistus samaan yhteyteen. Yrttien ja lehtivihannesten sekaan mansikkaa, kukkivia yksivuotisia, sipulikukkia tai perennoja jne. Värikkyys on nyt pääasia!! Perennapenkin tai havuistutusaltaan voisi (ainakin muutamaksi vuodeksi) korvata tällaisella hyötykasvi+kesäkukka  värikkyydellä!

www.kevat.net
Muutamia tunnelmia Tukholman pohjoismaisilta puutarhamessuilta 2013

narsissit

pikarililja

 

 

 

 

 

Tarkoituksena oli tutustua mahdollisiin kiveyspuolen uutuuksiin, mutta samat tunnelmat jatkuivat silläkin saralla, eli luonnonkiviä: graniittinoppaa, liusketta ja hyvin vähän betonimuuria.
Hauska tuote Tukholman messuilla oli todella paljon p079erilaisia muotteja sisältävä sarja, jolla sai tehtyä mieleisensä betonikivet. Muotoja ja käsittelytekniikoita riitti. Yksinkertainen idea ja hauska harrastus jos haluaa tosissaan persoonallisen pihan.

keh-C3-A4kiviIhan tyylikäs ja helppo uutuus on tuo Kekkilän ’Kehäkivi’,  joka ei nyt ole ihan luonnollisimman näköistä (tai edullisinta) mutta varmasti toimiva tuote kun maisemoi itse kiveyksen ympäristön ”pehmeämmäksi”!

 

Ja jokunen lisää aiheesta löytyy Kevät – tmi Maaret Järvinen (www.kevat.net) facebook-sivuilta

Koristeheiniä


Jo jonkin aikaa, selaillessani eurooppalaisia (ja kotimaisia) puutarha- ja viherrakennuslehtiä, olen huomannut, että koristeheinät ovat saaneet paljon huomiota ja niiden suosio on lisääntynyt. Koristeheinät luovat puutarhaan vaihtelua ja ilmettä. Niiden varsilla kimmeltävät pisarat sateen jälkeen, ne ovat erittäin kauniita aamukasteessa tai kun kuura peittää niitä syksyllä.

Suomessa on perinteisesti käytetty viiruhelpiä, joka leviää voimakkaasti, mutta on (jälleen  kerran) oikeaan paikkaan istutettuna erittäin kaunis ja näyttävä. Yhdistettynä esim. jaloangervojen, komeamaksaruohon tai kirkkaan sinisten perennojen kanssa.
Yksi erikoisimmista kasveista Suomen oloissa, värinsä takia, on auringossa viihtyvä lähes mustalehtinen käärmeenparta, josta itse tykkään kovasti. Hennon valkokukkaisen perennan kanssa (esim. perhosangervo) on tosi hieno yhdistelmä koristesoran keskellä…Tai muiden vihreälehtisten koristeheinien kanssa.


Suuremmat etelä-Euroopassa paljon käytetyt koristeheinät menestyvät nyt jo etelä-Suomessakin. Esim. elefantti- ja mammuttiheinä. Niistä saa esim. tummanvihreän, kiiltävälehtisen pensaan kanssa erittäin hienoja yhdistelmiä. Saattaa kuitenkin olla etteivät välttämättä ehdi syksyllä kukkimaan.
Kuvasin Espanjassa tällaisen Suomessakin toteutettavissa olevan kasviryhmän. Harmi vaan, että pensasaita oli kuvaushetkellä leikkaamatta ja ehkä olisin etualalla käyttänyt matalampaa kasvia.


Pohjois-Italiassa näin pienen etupihan, joka oli tehty käyttämällä kymmeniä taimia Sininataa, koristesoraa ja kuorikatetta.


Koristeheinät kuitenkin sopivat siis yksittäiskasveiksi, jolloin ovat yksinkertaisen tyylikkäitä rajattuna kivillä, soralla, hiekalla…
Taustakasviksi perennaryhmiin varsinkin voimakkaan värisille kukille tai ihan ruukkuihin istutettaviksi.

Muutamia kuvia ranskalaisesta puutarhalehdestä:

 

Tällaisilla ajatuksilla kohti uutta kautta ja ehkäpä uusia näkökulmia pihasuunnitelmiini kevat.net/pihasuunnittelu

Pihan materiaaleista…

Joskus 15 vuotta sitten innostuttiin tosissaan betonikivimuureista, niitä on ladottu vuodesta toiseen, harmaata. muurikivi pengerrys www.kevat.netIstutusaltaita, pengerryksiä jne. huomattava parannus ratapölkkypengerryksiin! (niistä tehtiin joskus jopa kohopenkkejä hyötykasveille!)
Nythän on jo olemassa betonikivistä useita eri värivaihtoehtoja, joita yritän tarjota välillä vaihtoehdoksi. 
Mutta, trendi on selvä, luonnollisempaan tyyliin palataan(?) koko ajan enemmän. Suoraviivaiset koristesorakuvioinnit alkaa olla ohi mennyt toive. Viimeiset pari vuotta on toivelistaan listattu luonnonkasveja, kunttaa, koristeheiniä, liuskekiviä, luonnonkivi www.kevat.netseulanpääkiviä ym. Itse en ole oikein innostunut maksaruohoilla täytetyistä vanhoista kengistä perennapenkissä, mutta ymmärrän ajatuksen vanhojen materiaalien hyötykäytöstä tai vanhennettujen materiaalien käytön esim. Englannissa ja Ruotsissa käytössä olevat metalliset, mataliin pengerryksiin käytettävät, reunatuet ruostuvat vähitellen tosi kauniiksi. esim. pihasuunnittelu www.kevat.netmetallin käytöstä pihassa
 
Toisaalta käyttöikä saattaa olla betonikivillä pidempi. Mutta nyt jo kysellään, eikö oikeesti
ole vaihtoehtoa betonimuurikiville. On, tehdään kohopenkit puusta, komposiitista tai turveharkoista. Tottakai tässäkin on huomioitava, että korkeuserojen takia tehtävät tukipengerrykset ei voi olla puusta tai turveharkoista 🙂